Kirjoittanut
Joukko kansanedustajia on allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijan vaikutuksista Suomen sisäiseen turvallisuuteen.
Kysymyksen alullepanija on perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko, jonka lisäksi allekirjoittajien joukkoon on liittynyt kahdeksantoista muuta perussuomalaisten kansanedustajaa sekä Antero Laukkanen ja Sari Tanus kristillisdemokraateista.
Kysymyksessä arvostellaan 110-140 miljoonaa maksavan moskeijahankkeen rahoitusta. Hanketta ajava kansalaisjärjestö Fokus ry on kertonut hankkeen rahoituksen tulevan valtaosin ulkomailta, pääasiassa Bahrainin kuningashuoneelta.
– Miten tällainen rahoitus voi olla vastikkeetonta maalta, joka ei kunnioita länsimaista sanan- ja uskonnonvapautta? kysyy Niikko.
Perussuomalaisten kansanedustaja viittaa sisäministeriön viime lokakuulta olevaan lausuntoon asiasta. Tällöin ministeriö piti ulkomaalaisrahoitusta sisäisen turvallisuuden riskitekijänä. Ulkomaalainen rahoittaja pyrkii mahdollisesti vaikuttamaan moskeijan toimintaan ja haittaamaan muslimien osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Itävalta on omien huonojen kokemustensa perusteella kieltänyt moskeijoiden ulkomaalaisrahoituksen. Suomen ei tulisi tieten tahtoen toistaa samoja virheitä, vaan seurata Itävallan mallia, Niikko opastaa.
Helsingin moskeijahankkeen puuhamies, Fokus ry:tä johtava ulkoasiainneuvos Ilari Rantakari vahvistaa, että neuvotteluissa on ollut puhetta mallista, jonka mukaan Bahrainin kuningaskunta koordinoi hankkeen ulkomaista rahoitusta, joka kanavoitaisiin hanketta ajavalle suomalaiselle säätiölle.
Rantakari korostaa, että kaikkien rahoittajien on sitouduttava suomalaisen säätiön edellyttämiin ehtoihin. Niihin luetaan suomalainen hallinto ja periaate, jonka mukaan rahoittaja ei voi asettaa keskuksen toiminnalle ehtoja, joita suomalaiset eivät voi hyväksyä. Rantakarin mukaan sellaisia olisivat rahoituksen kytkeminen yksittäiseen maahan tai johonkin poliittiseen tai uskonnolliseen suuntautukseen.
– Mikäli nämä ehdot eivät toteudu, hanke ei luonnollisesti etene, Rantakari sanoo.
– Mitä tulee hankkeen ulkomaiseen rahoitukseen, sitä koskevat kaikki EU:ssa asetetut läpinäkyvyysmääräykset sekä pankkien ja finanssivalvonnan määräykset ja valvonta. Patentti- ja rekisterihallitus puolestaan valvoo Suomessa uuden säätiölain mukaan entistä tarkemmin säätiöiden toimintaa.
Rahoituksen ohella sisäministeriö nosti lausunnossaan esiin muslimien keskinäiset erimielisyydet, joita suurmoskeijahanke voisi lietsoa.
– Shiiat ja sunnit tappavat toisiansa maailmalla. Monet muslimit eivät halua suurmoskeijaa. Sunnien suurmoskeija lietsoisi muslimien keskinäistä vastakkainasettelua, jota he ovat Suomeen paenneet, arvioi kansanedustaja Mika Niikko. Hänen mukaansa suurmoskeijan rakentaminen asettaisi yhden islamin haaran muiden edelle.
Rantakarin mukaan Niikon väitteet perustuvat ”median omaehtoisesti tekemiin juttuihin ja tulkintoihin”.
– On perehdyttävä varsin perusteellisesti Bahrainin geo-, turvallisuus- ja sisäpoliittiseen tilanteeseen sekä niin sanotun Arabikevään käynnistämään väkivaltaan ennen yksinkertaistettuja väitteitä tai syytöksiä, Rantakari kuittaa.
– Sanan- ja uskonnovapaustilanne Bahrainissa on pätevien asiantuntijoiden mukaan huomattavasti sen naapureita parempi.
Niikko sanoo luottavansa ministeriön arviointikykyyn.
– Sisäministeriö nostaa asiallisesti esiin epäkohdat. Helsingin on syytä huomioida ne. Tarpeen tullen hallituksen on puututtava ulkomaalaisrahoitukseen. Tehtävämme on tukea kotoutumista, ei eristää muslimeja toisistaan ja kantaväestöstä, perussuomalaisten kansanedustaja muotoilee.
Suurmoskeijahankkeen kannattajat ovat korostaneet, että hankkeessa on ensisijaisesti kyse laajasta toimintakeskuksesta, ei pelkästä moskeijasta. Niikko kritisoi ajatusta muslimivähemmistölle suunnitellusta keskuksesta.
– Emmehän halua eristää muslimeja pienestä pitäen omaan päiväkotiinsa ja koraanikerhoonsa vaan ottaa mukaan suomalaiseen arkielämään. Näin ollen perustelut toimintakeskukselle ovat huonot, Niikko kuittaa.
Suurmoskeijahankkeen kohtalo on tällä hetkellä Helsingin kaupunginvaltuuston käsissä. Helsingin kaupunki harkitsee tonttivarauksen tekemistä rakennushankkeelle.
Kommentoi aihetta Radio Dein Facebookissa
