Kirjoittanut
Vapaaseen sivistystyöhön keskittyvät kansanopistot ovat saavuttaneet ennätyksellisiä opiskelijamääriä viime vuosina. Koulutuksen kysynnän lisääntymistä selittää osittain huono työllisyystilanne.
– Esimerkiksi Helsingin evankelisella opistolla aloitti opinnot syksyllä 2009 peräti 312 opiskelijaa, enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoo Suomen kansanopistoyhdistyksen kehittämispäällikkö Teemu Kakkuri, Sanansaattaja -lehdessä.
– Monet kansanopistot ovat muuttuneet monialaoppilaitoksiksi ja vanha varsinainen kansanopistotyö saattaa olla enää varsin pienessä roolissa opistojen opintotarjonnassa, sanoo Kakkuri.
Hänen mukaansa kansanopistoihin on tullut 15-20 viime vuoden aikana lisääntyvästi ammatillista ja täydennyskoulutusta, myös lukiotoimintaa ja kymppiluokkia, kuten Karkun evankelisella opistolla.
Loimaan evankelinen opiston hallitus on myös päättänyt käynnistää tunnustelut lastenkotitoiminnan aloittamiseksi opiston tiloissa. Toiminnan pyörittämiseksi on tarkoitus perustaa oma osakeyhtiö. Teemu Kakkurin mukaan päätös on linjassa kansanopistojen yleisen kehityksen kanssa.
Kakkuri uskoo, että lastenkotitoiminta on hyvää oheistoimintaa, joka tukee koko opistoa.
”Valtio ei puutu opetuksen sisältöön”
Ennen vuosituhannen vaihdetta Kansanlähetys oli ainut suurista herätysliikkeistä, jolla ei ollut kansanopiston ylläpitämislupaa.
– Olimme siinä mielessä eriarvoisessa asemassa. Monilla vanhoilla herätysliikkeillä oli useita kansanopistoja. Luvan saatuamme koimme, että samalla yksi epäkohta korjaantui, kertoo Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen.
Nykyään Kansanlähetysopisto on vapaaseen sivistystyöhön keskittyvistä kansanopistoista suurimpia. Keväälle on odotettavissa noin 80 opiskelijaa. Opintotarjonnan uutuutena on sudanilaisille kristityille suunnattu maahanmuuttajalinja.
Räsänen huomauttaa, että vaikka kansanopiston ylläpitämiseen tarvitaan virallinen lupa ei valtio silti puutu opetuksen sisältöön.
-Me olemme vapaan sivistystyön laitos, ja me määräämme itse täysin opetuksen sisällön. Kun me opetamme Raamattua, teologiaa, nuoriso- ja lähetystyötä, me toteutamme juuri sitä, mihin valtio on meille luvat antanut. Jos me antaisimme opetusta vain yleisistä opinnoista, meillä ei silloin olisi omaa identiteettiä. Valtio näkee oman identiteetin vapaalle sivistystyölle erittäin hyvänä asiana, Räsänen sanoo.
Tällä hetkellä Suomessa on vajaat yhdeksänkymmentä kansanopistoa, joista iso osa on kristillisiä. Kokonaisopiskelijamäärä kansanopistoissa oli menneenä vuonna 12 788. Määrä sisältää vapaan sivistystyön lisäksi opistoissa olevan ammatillisen koulutuksen ja perus- ja lukio-opetuksen opiskelijat.
