Kirjoittanut
Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisussa ”Maailman tärkein tapahtuma” – Suomalaisten käsityksiä kasteesta ja kummiudesta kuvataan tämän päivän ihmisten ajatuksia kasteesta ja kummiuden toteutumisesta käytännössä.
Tutkimus perustuu vuonna 2018 kerättyyn kirjeaineistoon, jossa suomalaisia pyydettiin kertomaan, mitä oma ja lapsen tai kummilapsen kaste merkitsee heille, miten he toteuttavat kummiutta, mitä he tekevät kumminsa tai kummilapsensa kanssa ja millaisia odotuksia kummisuhteeseen liittyy. Kyselyyn vastasi 855 henkilöä.
Kaste tuo turvaa ja merkitystä elämään
Yhteisön jäsenyys ja mahdollisuus osallistua kirkon toimintaan ja kirkollisiin toimituksiin on tärkeää sekä omassa että lapsen kasteessa.
Kaste oli lahja jonka halusin antaa lapselleni. On ihana ajatella että hän on osa Jumalan perhettä, Jumala pitää huolta jos kukaan muu ei.
Halusimme lapsemme seurakunnan jäseneksi, ei siitä oikeastaan edes suuremmin keskusteltu, vaan valinta oli meille itsestään selvä.
Todella tärkeä koska sen kautta lapsi/lapset liitetään seurakuntaan ja yhteisöön. Lapsi saa ympärilleen muitakin aikuisia kuin omat vanhemmat. Yhteistä rukousta lapsen puolesta.
Kasteeseen liittyvät tavat ja perinteet sekä vanhempien valitseman nimen saaminen liittävät kastetun perheeseen, sukuun, kummeihin ja muiden kristittyjen yhteyteen.
On ollut tärkeää järjestää omien lasten kaste, kun he ovat syntyneet. Kaste ja perinteet ovat minulle tärkeitä asioita. Ne ovat sydämen asioita.
Kun kastetta kuvattiin opillisella ulottuvuudella, kerrottiin Jumalan antamasta siunauksesta ja huolenpidosta, Jumalan rakkaudesta ja armosta, Jumalan lapseksi tulemisesta, uskosta ja Jeesuksen seuraamisesta sekä pelastuksesta ja ikuisesta elämästä. Monille vanhemmille oli tärkeää, että kummi osallistuu lapsen kristilliseen kasvatukseen.
Lapsilleni olen yhdessä toisen vanhemman kanssa valinnut kummit, jotka ovat turvallisia aikuisia, joiden kanssa lapsemme voivat viettää aikaa. Kummiudessa tärkeänä pidän, että kummi on valmis osallistumaan osaltaan myös lapsen kristilliseen kasvatukseen, esimerkiksi osallistumalla lapsen kanssa yhdessä seurakunnan tapahtumiin tai vaikkapa kummileirille.
Joillekin kaste ei merkinnyt mitään esimerkiksi uskon puutteen tai kirkosta eroamisen vuoksi tai sen merkitystä ei vain tullut ajatelleeksi. Oman lapsen ja kummilapsen kastetta kuvattiin edellisten lisäksi myös vastuullisena tehtävänä, jonka vanhemmat ja kummit olivat saaneet.
Ne, joille kasteella on merkitystä, pitivät sitä arvokkaana lahjana omilta vanhemmilta. Vanhemmat puolestaan korostivat lapsensa kastamista omana tahtonaan ja valintanaan, jolla he halusivat lapsen elämään yhteisön ja kristillisten arvojen tuomaa turvaa. Kaste merkitsi kaiken mahdollisen hyvän tarjoamista lapselle ja mahdollisti sen, että lapsi kykenee myöhemmin tekemään omat uskonnolliset valintansa riittäviin tietoihin ja omiin kokemuksiin perustaen. Kasteella nähtiin olevan vaikutusta lapsen elämään hänen myöhemmistä valinnoistaan huolimatta.
Hengellinen ulottuvuus tärkeää kummiudessa
Kummiudessa suomalaisille on tärkeää ajan antaminen ja yhteinen tekeminen. Merkki- ja juhlapäivinä muistaminen, lahjojen antaminen sekä muu yhteydenpito niin kummilapseen, kummiin kuin näiden perheisiin sekä auttaminen, tukeminen ja hoitaminen kuuluvat niin ikään kummisuhteeseen. Kummiuteen liittyy myös hengellinen ulottuvuus, joka ilmenee niin esirukouksena kuin kristillisen perinteen välittämisenä.
Minulle kaikki omat ja kummilapset ovat läheisiä ja rakkaita. Rukoilen heidän puolestaan sekä käyn heidän kanssaan seurakunnan järjestämissä tapahtumissa mm. jumalanpalvelus, adventti tapahtuma.
Kummien ja kummilasten odotukset toisiaan kohtaan liittyivät yhteydenpitoon ja yhdessäoloon sekä toisen mielessä pitämiseen ja elämäntapahtumien muistamiseen. Myös ystävyyttä ja tukea sekä esirukousta ja valmiutta keskustella uskontoon liittyvistä teemoista toivottiin. Kummilapsen toivottiin suhtautuvan uskoon ja kirkkoon myönteisesti sekä omaksuvan kristilliset tavat ja arvot. Kummilta odotettiin selkää kytköstä kristillisyyteen ja moni oli huolissaan tämän elementin katoamisesta kummisuhteesta.
Kummilapsen kaste merkitsee minulle sitä, että voin luottaa, että hän on Kolmiyhteisen Jumalan ”muistissa”.
Vaikka aineisto oli painottunut keskimääräistä suomalaista uskonnollisesti aktiivisempiin henkilöihin, se kertoo samalla siitä, että kummiudessa voi edelleen olla merkittävä hengellinen ulottuvuus. Kristillisen perinteen välittämisen uusille sukupolville kyseenalaistavat herkimmin ne, joille sillä ei ole omakohtaista merkitystä.
*
Kursiivilla merkityt kohdat ovat lainauksia verkkojulkaisusta.
Maarit Hytönen: ”Maailman tärkein tapahtuma” – Suomalaisten käsityksiä kasteesta ja kummiudesta.
