Kirjoittanut
Kastekysely 2019 kertoo, että päätös lapsen kastamisesta tehdään varhaisessa vaiheessa. Useampi kuin kaksi viidestä päättää ensimmäisen lapsensa kasteesta jo ennen parisuhteen muodostamista.
Kirkon tutkimuskeskus on toteuttanut kastekyselyn, johon vastasi helmikuussa 2019 yhteensä 1 029 alle kouluikäisen lapsen vanhempaa.
Luterilaiseen kirkkoon vastaajista kuului 65 prosenttia.
Kysely paljasti, että kolme neljästä piti kastamista itsestäänselvyytenä. Puolet piti tärkeänä uskoon liittyviä tekijöitä, kuten lapsen kasvamista kristittynä.
Tärkeimpiä syitä lapsen kastamiseen olivat perheen perinteiden jatkaminen ja kummien saaminen lapselle.
Kastettujen osuus on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla.
Vuonna 2000 lapsista kastettiin vielä lähes 90 prosenttia, kun luku 17 vuotta myöhemmin oli enää 67 prosenttia.
Kastamattomuus on yleistynyt sellaisissakin perheissä, joissa vanhemmat tai ainakin toinen heistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Näissä perheissä yleisin syy (75 %) olla kastamatta on se, että lapsen halutaan itse päättävän kastamisesta myöhemmin.
Myös ideologiset syyt ovat merkittäviä; vastaaja ei pidä itseään uskovaisena tai hänellä on vain ohut side kirkkoon.
Puolet vastaajista sanoi puolison vaikuttaneen siihen, että lasta ei kasteta.
Helsingissä asuvilla todennäköisyys kastaa lapsi on pienempi kuin muualla asuvilla.
Ne, jotka kokevat yhteenkuuluvuutta seurakunnan kanssa, kastavat muita todennäköisemmin lapsensa.
Myös sukupuoli, osallistuminen seurakuntaan ja usko Jumalaan vaikuttavat. Miehet, seurakunnan toimintaan osallistuvat ja Jumalaan uskovat päätyvät muita useammin kastamaan lapsensa.
Tutkimuksen toteutti Norstat Oy internetpaneelinsa kautta.
