Kaikista Suomen 3 800 asunnottomasta 60 prosenttia kuuluu vaativimpaan pitkäaikaisasunnottomien ryhmään. Heidän asunnottomuudestaan yhteiskunnan varoilla maksetaan vuosittain 92 miljoonaa euroa, todetaan tuoreessa selvityksessä.
Säästöjä olisi mahdollista saada jopa 51 miljoonaa euroa kattavien asunnottomuuspalvelujen avulla. Suuntaa antavat luvut ovat Sininauhasäätiön maaliskuussa 2025 teettämästä selvityksestä. Siinä tarkasteltiin pitkäaikaisasunnottomuuden kustannuksia sekä asunnottomuustyöllä saatavia säästöjä.
– Kyse on nyt siitä, että tahdommeko koko Suomen pitkäaikaisasunnottomien osalta maksaa 10 vuoden aikana lähes miljardin, vai haluammeko säästää 510 miljoonaa. Alussa asumisyksikössä vietetty vuosi maksaa lähes saman verran kuin vuosi kadulla. Kulut kuitenkin putoavat puoleen, kun kuntoutuminen edistyy ja siirrytään kohti itsenäistä asumista, Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen sanoo.
Tämän asunnottomuus maksaa – näin paljon voisi säästää
Kaikkine kuluineen vuosi pitkäaikaisasunnottomana maksaa 40 400 euroa. Vuosikustannus muodostuu sosiaalipalvelujen (14 228 €), toimeentulotuen (7 100 €), päihdepalvelujen (5 627 €), erikoissairaanhoidon (5 614 €), psykiatrisen erikoissairaanhoidon (3 775 €) sekä poliisin (1 227 €) ja vankeinhoidon (2 813 €) kustannuksista. Luvut ovat Sininauhasäätiön maaliskuussa 2025 teettämästä selvityksestä. Siinä tarkasteltiin pitkäaikaisasunnottomuuden kustannuksia sekä asunnottomuus- ja päihdetyöllä saatavia säästöjä.
Asunnottomuustyö vähentää useiden palveluiden samanaikaista käyttöä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ehkäisy ja asunnottomuustyö tuovat merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille, poliisille ja vankeinhoidolle.
Itsenäisessä asumisessa sairaalavuorokaudet putoavat 80 prosenttia
Asunnoton on vuosittain keskimäärin 6 vuorokautta sairaalassa. Asumisyksikössä asuvilla luku on enää 3,9 vuorokautta, ja itsenäiseen asumiseen kuntoutuneilla enää 1,2 vuorokautta. Yhden sairaalavuorokauden hinta on hoidon tarpeesta riippuen 600–1 000 euroa tai jopa enemmän.
– Pitkäaikaisasunnottomien pelkät sairaalavuorokaudet maksavat vuodessa 8,2–13,7 miljoonaa euroa. Itsenäiseen asumiseen kuntoutuneilla kulut putoavat 1,7–2,8 miljoonaan euroon. Samalla kun panostamme asunnottoman ihmisarvoiseen elämään, saamme aikaan miljoonien eurojen säästöt, Karvonen kertoo.
Asunnottomuus vie vapautuvan vangin takaisin vankilaan
Yksi vanki maksaa vuodessa valtiolle 82 000 euroa. Vuosittain vankiloista vapautuu noin 1000 vankia asunnottomiksi. Asunnottomuus on tekijä, kasvattaa vankilakierteen riskiä.
– Meillä on monia onnistumistarinoita, esimerkiksi asukkaamme Late, joka oli pitkään asunnoton ja joutui toistuvasti vankilaan. Kun hän tuli meille yli kymmenen vuotta sitten, tilanne muuttui – hän ei ole sen jälkeen ollut kertaakaan vankilassa. Nykyään Late on aktiivinen osa lähiyhteisöä ja osallistuu talon toimintaan, Karvonen kertoo.
Asunto ensin sitten ratkaistaan ongelmat
Asumisen polku lähtee siitä, että ensin asunnottomalle annetaan koti. Sen jälkeen alkaa tuki ja kuntoutus. Vuositasolla noin 10–15 prosenttia asunnottomista kuntoutuu asunnottomuuspalvelujen avulla itsenäisempään asumismuotoon.
– Suomessa on edelleen noin 700 ”metsien miestä”, jotka tosin eivät asu metsissä vaan yöpyvät puistoissa, rappukäytävissä ja julkisissa vessoissa. Kun ihminen tulee kadulta, asioiden opettelu lähtee siitä, että tässä on tiskirätti. Jos maito kaatuu, se pyyhitään, Karvonen sanoo.
Asumisen taitojen opettelu ja kuntouttaminen vie pitkään, jos on asunut vuosia kadulla.
– Hyvä esimerkki on Pate, joka asui kymmenen vuotta kadulla ja vähän yli kahdeksan vuotta asumisyksikössä. Nyt Pate on asunut omassa vuokra-asunnossa pari vuotta ja osallistuu työelämäkuntoutukseen. Asiat ovat ratkaistavissa, mutta se vaatii aktiivisia tekoja ja rahaa. Inhimilliset, henkilökohtaiset hyödyt tulevat heti ja taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle pitkässä juoksussa, Karvonen päättää.