Kirjoittanut
Konservatiiviset hallituspuolueet eivät katso, että eheytyskieltolaki saisi ohittaa hallitusohjelmassa olevien lakien valmistelun. Apulaisprofessorilta tuli Ylen Uutispodcastissa tukea lakihankkeen epäilijöille.
Aika moni asiantuntija on sanonut, että ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä oltaisiin kriminalisoimassa ja onko meillä sellainen ongelma, johon pitäisi lainsäädännöllä tarttua, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kommentoi ilmeisesti kuluvalla eduskuntakaudella toteutumatta jäävää lakia, jonka tarkoituksena on tehdä niin sanotut eheytyshoidot rangaistaviksi.
Eduskunta hyväksyi toissa viikolla lakia vaativan kansalaisaloitteen. Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen arvosteli prosessia Ylen Uutispodcastissa (31.3.).
– Eduskunta antoi oikeusministeriölle vahvan mandaatin alkaa lainsäädäntöhankkeeseen ilman, että meillä olisi Suomessa oikeastaan tietoa, että mitä ollaan kriminalisoimassa, minkälainen tarve kriminalisoinnille on ja mikä on sen ilmiön laajuus, mihin tässä yritetään puuttua.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) on ilmoittanut, ettei ministeriö edistä lakia. Meri on viitannut työruuhkaan, joka ei anna myötä kansalaisaloitteisiin pohjautuville laeille.
Sari Essayah komppaa oikeusministeriä toteamalla, ettei lakialoite ole ollut hallitusohjelmassa ja ministeriössä on meneillään useita hallitusohjelmaan liittyviä lakeja, joita oikeusministeriön pitäisi edistää.
– Käsitykseni mukaan sellaista resurssia ei ole, jolla tätä vietäisiin eteenpäin, Essayah sanoo.
Kysymyksessä näkynee silti resurssipulan lisäksi myös poliittinen harkinta. Äänestyksessä paikalla olleet perussuomalaisten kansanedustajat kahta lukuun ottamatta eivät kannattaneet eheytyshoitolakia. Oikeusministeri tuskin toimii kovin innokkaasti oman poliittisen ryhmänsä näkemystä vastaan.
Myös kristillisdemokraatit äänestivät aloitetta vastaan.
Apulaisprofessori Tatu Hyttinen lähestyi kysymystä kriittisesti myös rikoslainsäädännön soveltamisen kannalta.
– Perustuslakivaliokunnan linja on, että symboliselle lainsäädännölle ei ole sijaa. Eli sille, että erillisillä laeilla haluttaisiin moraalisesti korostaa jonkin teon paheksuttavuutta.
– En itse myöskään pidä ajatuksesta, että säädettäisiin rikoslakia ikään kuin koulutustarkoituksessa niin, että viranomaiset osaisivat erityisesti puuttua johonkin tiettyyn ilmiöön.
Esimerkiksi Ruotsissa lainvalmisteluprosessi johti siihen, että todettiin, ettei erillistä lakia eheytyshoitoja vastaan tarvita.
Onko lakihankkeessa kysymys toiminnasta, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, miten seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden kysymyksistä ylipäätään puhutaan?
– Kyllä tässä sananvapauden näkökulmasta herää huoli, Sari Essayah sanoo.
– Jos oikeasti olisi kyse siitä, että hoitoja neutraalisti pidettäisiin kriminalisoinnin kohteena, aloitetta ei olisi kirjoitettu niin, että vain yhteen suuntaan muuttuminen olisi ongelmallista.
– On tietysti selvää, ettei kenenkään pakottaminen näissä asioissa ole oikein. Tänäkin päivänä asiaan on mahdollista puuttua pahoinpitelyrikoksena.
