Kirjoittanut
Eilen ainakin 35 ihmistä kuoli Brysselin terrori-iskuissa. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman oli lentokentällä vain hetkeä ennen räjähdystä.
Belgiassa ainakin 35 ihmistä kuoli ja noin 200 loukkaantui tiistaiaamuna 22.3. tapahtuneissa räjähdyksissä Brysselin kansainvälisellä lentokentällä ja metroasemalla lähellä EU-rakennuksia. Terroristijärjestö Isis on ilmoittanut olevansa itsemurhaiskujen takana. Turvataso koko Belgiassa on nostettu korkeimpaan luokkaan, ja lennot Brysseliin on keskeytetty toistaiseksi. Lentokentällä räjäyttäneistä henkilöistä kaksi kuoli ja kolmas on pidätetty.
Brysselin kansainvälisellä lentokentällä oli eilen eri maiden politiikkoja, myös suomalaisia. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman käy työnsä vuoksi vähintään kerran kuussa Brysselissä, ja tällä viikolla hän kokousti koko maanantain kaupungissa. Eilen hänen lentonsa kohti Suomea lähti vain muutamia minuutteja ennen räjähdystä. Östman ei havainnut aamulla kentällä mitään tavallisesta poikkeavaa, mutta oli tiedostanut Pariisin iskujen yhden tekijän Salah Abdeslamin pidätyksestä asti, että kostoksi vastaavaa voisi tapahtua lähiaikoina. Viime aikoina poliisit ja armeijan joukot Brysselin katukuvassa olivat myös kertoneet turvallisuustason nostamisesta.
Tieto iskusta tuli Östmanille lentoemännältä lennon lopulla. Vaikka kansanedustaja käsitti olleensa läheltä piti -tilanteessa, hän ei alkanut henkilökohtaisesti dramatisoida asiaa.
– Jokainen ihminen on hauras, emme tiedä, milloin hetkemme koittaa. Se voi tapahtua sairauden tai liikenneonnettomuuden kautta. Mutta tietysti tämä on kauhistuttava teko, ja tunnen suurta myötätuntoa uhrien omaisia kohtaan. Heillä kipu on valtava.
Östman: Ei pelkoa, mutta valppautta
Peter Östman ei arvio sitä, aiheuttavatko iskut pelkoa politiikoissa, jotka joutuvat usein käymään Brysselissä. Hän itse aikoo jatkaa säännöllisiä työmatkojaan kaupunkiin. Östmanin mielestä on hyvä, että ihmisiä kehotetaan ottamaan rauhallisesti ja olemaan antamatta pelolle valtaa. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että länsimaailman tulee olla valppaana tulevaisuudessa ja miettiä tarkkaan, millä menetelmillä tällaisia kauhutekoja voidaan jatkossa ennaltaehkäistä.
Yli kahdenkymmenen vuoden kokemus turvallisuusalalla saa Östmanin aina ”vähintään toisella silmällä tarkkailemaan turvallisuutta” kaikkialla, missä hän liikkuu ja arvioimaan, miten rakennusten turvajärjestelyt on hoidettu. Kansanedustajan mukaan Belgian turvajoukkojen motivoituneisuudessa ja toiminnassa olisi parannettavan varaa, esimerkiksi verrattuna Suomeen.
– Belgian viranomaisia on kritisoitu, ja ymmärrän kritiikin.
”Jos he ovat hiljaa, se on hyväksyntää”
Peter Östman ajattelee, että iskujen tapahtuminen juuri pääsiäisen kynnyksellä on kristityn maailman näkökulmasta paradoksaalista, koska pitäisi olla hiljainen viikko.
– Toisaalta ne voivat pysäyttää miettimään, miksi vietämme hiljaista, piinaviikkoa.
Hän ei kuitenkaan usko, että terroristit olisivat ajatelleet iskun ajoituksessa pääsiäistä.
Östman toteaa myös haluavansa ”olla niin sinisilmäinen”, ettei usko aitojen muslimien harjoittavan Brysselin hirmutekojen kaltaisia tekoja. Näin ollen hän ei etsi perimmäistä syytä tapahtuneelle islamista. Östmän myös toivoo, että arabimaiden ja muslimiuskontokunnan johtajat tuomitsisivat jyrkästi Brysselin iskut. Pariisin iskujen jälkeen muutamat johtajat tekivät niin, mutta hänestä tuomio pitäisi julistaa vielä laajemmin.
– Jos he ovat nyt hiljaa, se on hyväksyntää tälle toiminnalle.
Isisin motiiveja iskuille
Eilen tiistaina Yle kysyi Isisin motiiveja iskuihin Hussein al-Taeetalta, joka työskentelee terrorismiasiantuntijana konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä. Ensisijaisesti hänen mukaansa tarkoituksena on lähettää viesti Euroopalle Isisin iskukyvystä sekä painostaa eurooppalaisia hallituksia ja Isisin vastustajia perääntymään, eli antamaan kalifaatin olla rauhassa Irakissa ja Syyriassa. Toisaalta iskuilla pyritään myös hankaloittamaan Eurooppaan saapuneiden pakolaisten elämää ja hillitsemään halua lähteä pakolaiseksi. Lisäksi al-Taee pitää mahdollisena sitä, että iskuilla on yhtymäkohtia Turkissa tehtyihin terrori-iskuihin. Esimerkiksi Ankarassa runsas viikko sitten tehdyssä iskussa kuoli 37 ihmistä.
– Kun Brysselissä tai Pariisissa tapahtuu, niin Eurooppa ja koko maailma huokuu ja reagoi, mutta kun Ankarassa tai Istanbulissa tapahtuu, niin silloin reagoidaan eri tavalla ja paljon kevyemmin. Näin ollen muslimien veri, ehkä turkkilaisten veri, ei ole yhtä arvokasta kuin muiden eurooppalaisten, al-Taee summasi Ylen haastattelussa Isisin mahdollisia motiiveja.
