Kirjoittanut
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kommentoi Radio Deille ettei kehitysyhteistyön 300 miljoonan leikkauksista eikä niiden aikataulusta tingitä.
– Vaikeat päätökset, jotka olen joutunut tekemään, on vietävä läpi, jotta Suomen talous pääsee terveemmälle pohjalle, Toivakka sanoi Radio Dein Parempi Huomen -aamulähetyksessä perjantaina.
Kehitysyhteistyötä tekevät kotimaiset kansalaisjärjestöt niin kirkon kuin muun kolmannen sektorin piirissä ovat järkyttyneet ulkoministeriön tuoreista madonluvuista, jotka koskevat valtion kehitysyhteistyömäärärahoihin tehtäviä leikkauksia.
Hallituksen leikkauslistalla kehitysapuun kohdistuvien leikkausten kokonaissumma nousee 300 miljoonaan euroon. Summa tarkoittaa 43 prosentin supistusta järjestöjen kehitysyhteistyöohjelmien tukemiseen.
Yksittäisten järjestöjen, kuten Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran, Fida Internationalin tai World Visionin osalta puhutaan vuositasolla useiden miljoonien eurojen leikkauksista kunkin järjestön kohdalla.
Kokoomusministeri kiistää, että hallituksen kehitysapuleikkauksissa näkyisi hallituskumppani perussuomalaisten politiikka.
– Hallitusohjelmassa kohdistuu leikkauksia lähes kaikille sektoreille. Yksimielisesti olemme kaikki kolme puoluetta myös näiden kehitysapuleikkausten takana. Tämä ei ole millään tavalla arvovalinta. Kyse on taloudellisesta valinnasta, Toivakka linjasi Radio Dein haastattelussa.
Kehitysministerin mukaan leikkaaminen johtuu ainoastaan vaikeasta taloustilanteesta ja valtiontalouden seitsemän miljardin alijäämästä.
Yksittäisten kehitysapujärjestöjen näkökulmasta leikkaukset ovat miljoonaluokkaa. Kirkon ulkomaanavun (KUA) auttamistyöstä lähtee ensi vuonna 4,3 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia. KUA:n mukaan leikkaukset vaikuttavat suoraan yli 300 000 ihmisen elämään kehitysmaissa, kun kehitysapuohjelmia keskeytetään.
KUA kommentoi Radio Deille, että on inhimillisesti järkyttävä tehtävä päättää, kenen auttaminen lopetetaan ja kenelle pelastusrengas vielä jätetään. Kehitysministeri Toivakan mukaan kyse on priorisoinnista.
– Osaajat ja ammattilaiset ovat kansalaisjärjestöissä. Kehitysyhteistyön ammattilaiset tekevät vuosittain – ja tälläkin hetkellä – valintoja, kenelle rahat kohdennetaan. Pitää muistaa, että edelleen Suomi käyttää ensi vuonna 700 miljoonaa euroa, joka on laskettavissa kehitysyhteistyörahaksi.
– Hanat eivät mene kiinni vaan edelleen me autamme eri puolilla maailmaa – ja toivottavasti juuri niitä kaikkein köyhimmässä asemassa olevia ihmisiä. Tämä tarkoittaa priorisointia ja sitä, että jotakin tehdään vähemmän.
Soini: ”Joskus on sellaisessa kiripuussa, keneltä ottaa keneltä ei”
Kehitysyhteistyöjärjestöt ovat saaneet tarkat järjestökohtaiset leikkaussummat vuodelle 2016 ulkoministeriöstä. Ulkoministeri Timo Soini (ps) kommentoi Radio Deille, että perussuomalaisten äänestäjäkunta on myös kiitellyt puoluetta rohkeudesta ottaa leikkauskohteeksi kehitysyhteistyöhän kohdistetut varat.
– Kehitysapuasia on tietysti kipeä ja siitä on tullut paljon palautetta: myönteistä ja kielteistä.
– Kehitysavun nimissä edistetään myös sellaisia asioita, joita en henkilökohtaisesti voi hyväksyä. Ollaan esimerkiksi elämän pyhyyttä vastaan. En halua sellaista rahoittaa, kommentoi Soini.Soini n mukaan päätöksen lähtökohdat ovat taloudelliset. Ulkoministerin mukaan leikkauksia tarvitaan valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi.
– Joskus on sellaisessa kiripuussa, että keneltä ottaa keneltä ei.
Kuuntele ulkoministeri Timo Soinin ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan kommentit kehitysyhteistyöleikkauksista ja Radio Dein raportti [toimittaja Kai Kortelainen]:
