Tuoreessa kirjassaan entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen kyseenalaistaa kehitysavun hyödyllisyyden. Kehitysyhteistyön parissa toimivien mukaan avulla on kuitenkin merkitystä.
Kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan kehityskysymysten parissa tehtävää yhteistyötä niin valtioiden kuin kansalaisjärjestöjenkin tasolla. Kehitysyhteistyötä toteutetaan muun muassa yksittäisinä hankkeina, ehkäisemällä konflikteja ja antamalla humanitaarista apua katastrofialueille.
”Kehitysapu auttaa enemmän rikkaita kuin köyhiä”
Kehitysavun parissa 40 vuotta työskennellyt Matti Kääriäinen kertoo kehitysavussa olevan jotain pahasti pielessä. Hänen mukaansa kehitysapu auttaa enemmän rikkaita kuin köyhiä.
Kääriäinen paljastaa, että Suomenkin antamasta avusta osa menee väistämättä korruptioon. ”Mikään muu ei ole mahdollista, kun apua annetaan maailman korruptoituneimmille maille”, Kääriäinen toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kääriäinen on vastikään julkaissut kirjan Kehitysavun kirous. Siinä eläkkeelle siirtynyt suurlähettiläs kertoo muun muassa kehitysavun vaikutusten ja tuloksellisuuden arvioinnin olevan aivan liian vähäistä. ”Tiedän itse henkilökohtaisesti, että monista hankkeista ei ole jäljellä yhtään mitään”, Kääriäinen tilittää.
Kehitysavulla on saatu aikaan paljon hyvää
Suomen Lähetysseuran katastrofityön koordinaattori Timo Frilander kertoo, että kehitysyhteistyön keskiössä ei ole rikkaiden rikastuttaminen, vaan ihmisoikeuksien toteutuminen.
– Tavoitteenamme on vähentää köyhyyttä ja taata ihmisille elämän perusedellytykset, kuten puhdas vesi. Jokainen ihminen on oikeutettu ihmisarvoiseen elämään, Frilander valottaa.
Frilander kertoo kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön voimaannuttaneen paikallisyhteisöjä esimerkiksi Afrikan köyhillä alueilla. Hänen mukaansa kehitysyhteistyön tulee aina keskittyä ihmisoikeuksien toteutumiseen.
– Ellei tavoitteena ole ihmisoikeuksien toteuttaminen, voimme lopettaa touhun saman tien, Frilander sanoo.
Lähteet: Helsingin Sanomat, Yle
Kuva: Pierre Holtz
