Kirjoittanut
Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovat alkaneet sopeuttamaan budjettejaan tuleviin leikkauksiin, vaikkei niiden kohdentumisesta ole vielä tietoa – mahdollisten leikkausten aikatauluista puhumattakaan.
Kesäkuussa hallitusohjelman valmistuessa sen tärkeäksi detaljiksi muodostui kehitysyhteistyöhön käytettyjen varojen eli kyt-varojen leikkaaminen. Valtio hakee säästöjä alalta noin miljardilla eurolla vuosina 2024–2027.
Kehitysyhteistyötä tekevissä järjestöissä, kuten helluntaiseurakuntien hallinnoimassa Fidassa, otsikot nostattivat sydämentykytyksiä, mutta välitön huoli hälveni nopeasti: leikkaukset kohdistuvat lähes kokonaan valtion kahdenvälisiin ja monenkeskisiin sopimuksiin, joita se tekee suoraan eri kehittyvien maiden kanssa. Sopimusten puitteissa annetaan suoraa rahoitusta esimerkiksi erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin sekä tuetaan maita esimerkiksi YK:n alaisten järjestöjen kautta.
Suomalaisten järjestöjen, kuten Fidan, rahoitukseen ei tällä haavaa olla koskemassa.
Toiminnanjohtaja Harri Hakola valottaa, ettei tilanteesta oltu johtotasolla keväällä erityisen huolissaan.
– Etenkin hallituspuolue KD on ollut hyvin järjestömyönteinen, ja järjestöjen tekemää työtä pidetään tehokkaana kehitysyhteistyönä.
”Maailman köyhille leikkaukset eivät tiedä hyvää missään muodossa.”
Fida vaikutti yhdessä muiden järjestöjen kanssa aktiivisesti Säätytalon neuvotteluihin.
Järjestöissä on kuitenkin vielä muistissa kahdeksan vuoden takainen tilanne, jolloin Juha Sipilän (kesk.) hallitusta muodostettaessa äänenpainot ja toimet olivat toisenlaisia.
Järjestöjen saamaa kehitysyhteistyörahoitusta leikattiin kaikilta toimijoilta lähes 40 prosenttia. Fidan rahoitus laski 7,8 miljoonasta 4,7 miljoonaan euroon.
– Tilanne oli hurja. Meidän piti vuoden loppuun mennessä tehdä kovia sopeutuksia, Harri Hakola muistelee.
Fida lopetti projekteja monissa maissa, ja niin kotimaassa kuin lähetettyinäkin toimivia ihmisiä irtisanottiin.
Nyt suurilta leikkauksilta todennäköisesti vältytään. Järjestöjen tekemää työtä arvostetaan eri tavalla kuin takavuosina.
Suomen Lähetysseuran aluepäällikön Olli Pitkäsen into on varovaista.
– Näyttää siltä, että monet järjestöt ovat jo alkaneet sopeuttamaan budjettejaan mahdollisiin tuleviin leikkauksiin, vaikkei niistä tai niiden aikataulusta ole vielä tietoa.
– Vuoden 2015 tilanne oli katastrofi siksi, että leikkaukset tulivat niin nopeasti.
Pitkäsen mukaan järjestöjen helpotuksen tunne on vain puolittaista, koska ”kaikki Suomen kehitysyhteistyö on toisiaan täydentävää”.
– Vaikka järjestöinä saimme lisäaikaa valmistautua pahempaan, niin maailman köyhille leikkaukset eivät tiedä hyvää missään muodossa.
Sopimukset alisteisia eduskunnan päätöksille
Järjestöjen osuus noin 1,1 miljardin euron kyt-kokonaispotista on ollut pieni, alle kymmenen prosenttia. Viime vuoden noin 88 miljoonasta järjestöeurosta Fidalle osoitettiin 7,9 miljoonaa euroa, mikä tekee siitä yhden suurimmista tuen kanavoijista.
Ulkoministeriö ei missään olosuhteissa ole järjestöille mikään raha-automaatti. Rahoitus on aina harkinnanvaraista ja perustuu vuosien työnä syntyvän ohjelman suunnitteluun ja esittelyyn. Hakemusten läpimenosta ei koskaan voi olla varma.
”Pakolaismäärät tulevat lisääntymään sitä mukaan, kun kriisit kasvavat.”
Hakemisprosessi on kaksivaiheinen. Ensin järjestö tekee alustavan anomuksen, jossa se esittelee itsensä ja kertoo kapasiteetistaan – tämä siis virkahenkilöstölle, joka periaatteessa tuntee jo vanhastaan kentän vakiintuneet toimijat hyvin.
Jos alustavasta vaiheesta päästään läpi, tehdään varsinainen ohjelmahakemus.
– Hakemuksen tekeminen on pitkä ja monipuolinen prosessi, jossa on oltava hyvin huolellinen. Pohditaan, missä on oltu ja mitä tehty tähän asti, arvioidaan kunkin maan sijoittumista köyhyysindeksillä, maan haavoittuvuutta ynnä muuta, Harri Hakola valottaa.
– Hakemuksessa arvioidaan tarkkaan, miten Fidan kaltainen järjestö voisi antaa parhaan mahdollisen tuloksen. Paikalliset kumppanit ovat prosessissa tärkeitä.
Vaikka myönteinen päätös ohjelman rahoitukseen saataisiinkin, juhlinta toimistolla on yleensä maltillista.
– Sopimus on aina alisteinen jokavuotiselle budjetille. Jos eduskunta päättää leikata, järjestöillä ei ole asiaan veto-oikeutta. Kaikki rahoitus on aina harkinnanvaraista.
Suomi panostaa nyt Ukrainaan
Eurooppa tukee vahvasti Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa. Tämä näkyy myös Suomen lähivuosien kehitysyhteistyössä, jossa on vahva Ukraina-painotus.
Linjaus on saanut osakseen myös kritiikkiä.
– Ukrainan tukeminen on erittäin tärkeää. Maailmassa on muitakin todella tärkeitä kohteita, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu sanoi Helsingin Sanomissa (22.6.).
Myös Olli Pitkänen Suomen Lähetysseurasta toivoo, ettei muita kriisimaita unohdettaisi.
– Demokratiavajeen täyttäjiä löytyy Afrikkaan ja muualle maailmaan niin Kiinasta kuin Venäjältä, jotka tukevat mielellään autoritäärisiä maita ja niiden johtajia.
– Kehitysyhteistyörahoja tulisi yhä enemmän satsata niihin maihin, joissa maailman kriisit ovat pahimmillaan. Tällä on vakauttava merkitys meille Suomessakin. Pakolaismäärät tulevat lisääntymään sitä mukaan, kun kriisit kasvavat.
