Kirjoittanut
Kenttäpiispa Pekka Särkiö johtaa puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa tehtävää hengellistä työtä. Kenttäpiispa ei ole kuitenkaan kirkon piispa, vaikka edustaa monelle kirkon kasvoja. Tämä kävi ilmi keskikesän somekohusta.
Radio Dein ja Kotimaa-lehden Piispan kyselytunnin vieraaksi saapunut kenttäpiispa Pekka Särkiö palasi kesäkuiseen somekohuunsa. Särkiö kirjoitti viime juhannuksena Kotimaa24.fi-sivuilla blogikirjoituksen, jossa hän kommentoi alhaisen syntyvyyden syitä ja merkitystä. Blogi sai nopeasti huomiota.
Särkiö toi kirjoituksessaan esille marxilaisuuden, kulttuurieliitin, avoliiton, sukupuolijaon, naisten aseman ja lasten painonnousun. Blogista nousi jo seuraavana päivänä kohu. Sekä puolustusvoimat että arkkipiispa ottivat kantaa siihen Twitterissä. Puolustusvoimat irtautui kenttäpiispan kommenteista. Tämän jälkeen Särkiö poisti kirjoituksen Kotimaa24:n sivuilta ja pyysi anteeksi. Kenttäpiispa korosti anteeksipyynnössään, että puolustusvoimat kuten myös hän itse ovat sitoutuneet kaikkien ihmisten ehdottomaan tasa-arvoon ja jakamattomaan ihmisarvoon.
Mitä hän ajattelee somekohusta ja kirjoituksestaan nyt?
– Ensinnäkin se opetti sen, että täytyy harkita sanojaan ja olla muutenkin tarkkana, vaikka ei tule ajatelleeksi, että blogin kirjoittaja Pekka Särkiö on samalla kenttäpiispa ja hänen sanomisiaan ajatellaan puolustusvoimien julkikuvan kannalta. Tämä oli hyvä opetus. Olen tarkempi seuraavalla kerralla. Itse asian ydintä en suinkaan kadu. Kiinnitin huomiota syntyvyyden laskun huolestuttaviin seurauksiin.
– Jos nykyinen suuntaus syntyvyydessä jatkuu, se tulee aiheuttamaan suuria hankaluuksia meidän eläkejärjestelmän tai hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kannalta. 2040-luvulla nämä voivat olla kaikkein suurimpia oikeudenmukaisuuskysymyksiä tässä maassa: Keitä voidaan auttaa ja keiden hyvästä elämästä huolehtia? Jos tästä asiasta ei kanneta huolta, se löydetään edestäpäin.
Jos syntyvyyden laskuun on hyvä herätellä, viestin ei pitäisi hukkua myrskyn keskelle. Oliko blogiin järkevä lainata Veikko Huovisen ajatuksia nykypäivän kontekstissa?
– Yleinen huomio kiinnittyi muutamiin sitaatteihin, mitä olin lainannut Veikko Huovisen romaanista, joka edusti ihan toista maailmaa. Ne olivat kuin Havukka-ahon ajattelijan tyyppisiä mietelmiä maailman menosta, mutta eivät kuitenkaan tähän aikaan ja tämän ajan korrektiuteen kuuluvia, Särkiö selittää.
Särkiön blogikirjoituksessa yksi huomio kohdistui naisten asemaan työelämässä. Haluaako Särkiö siis viestiä, että syntyvyyden laskun selättämiseksi naisen paikka olisi kotona eikä työelämässä?
– En itse ajattele, että se on tätä päivää. Naisilla on ilman muuta paikka työelämässä ja itsellänikin puoliso on pappi. Ja haluan, että kaikki naiset voivat edetä haluamiinsa tehtäviin kaikkialla yhteiskunnassa. Samalla on tärkeätä, että kodit ja perheet säilyvät yhtenäisinä ja että mielellään lapsilla olisi paikka jossa kasvaa. Nythän parhaillaan julkisuudessa keskustellaan kunnallisen päivähoidon ja kotihoidon välisestä suhteesta. Onko alle vuoden tai kahden vuoden ikäisen lapsen paikka päivähoidossa, jossa korostuu pedagogia eikä niinkään läheisyys ja huolenpito, jotka ovat ominaisia kotihoidolle, Särkiö pohtii.
Julkisuudessa on muistuteltu, että tämän päivän tasa-arvoa on nimenomaan sekin, että isä jää kotiin hoitamaan esimerkiksi alle kahden vuoden ikäistä lasta.
Onko keskustelukulttuuri johtamassa sen kaltaiseen tilanteeseen, ettei uskalleta tuoda enää sanoa tai tuoda esille omia ajatuksia?
Kenttäpiispa rinnastetaan palvelusarvoltaan prikaatikenraaliin. Hänet voidaan rinnastaa somekohunsa takia myös kansanedustajaan – Päivi Räsäseen. Tosin Särkiö joutui sanojensa takia ”vain” sometuomioistuimeen ja sai työnantajaltaankin vapauttavan tuomion. Räsäsen kirjoitukset ja raamattusiteeraukset ovat poikineet satikutia – ei siis kaikissa tapauksissa kirjoittajalle vaan niitä lainanneelle. Kaikkiaan Räsänen on saanut viisi tutkintapyyntöä, joista kaksi on edennyt syyteharkintaan. Mitä Pekka Särkiö ajattelee Räsäsen kirjoituksista ja niitä seuranneista tutkintapyynnöistä?
– Olen ihmetellyt ensinnäkin sitä, minkä takia on kaivettu yli kymmenen vuotta vanhoja kirjoituksia, jonka jälkeen laki on muuttunut. Eli taannehtivasti pohditaan asioita, jotka silloin eivät olleet rikollisia. On selvää, että mihinkään ihmisryhmään – ei edes uskonnollisin perustein – voi kohdistaa sellaisia syytöksiä tai epäilyksiä, jotka asettaa heidän ihmisyytensä vaakalaudalle. Siinä mielessä on oikein, että näitä asioita tutkitaan.
– Samalla on tiedostettava se, että erilaisilla yhdyskunnilla ja kirkoilla, kristityillä, voi olla sellaisia näkemyksiä, jotka ovat ajan hengessä epäkorrekteja. Onko keskustelukulttuuri johtamassa sen kaltaiseen tilanteeseen, ettei uskalleta tuoda enää sanoa tai tuoda esille omia ajatuksia tai vakaumuksia silloinkin, kun ne olisivat lain mukaan sallittuja, mutta muuten koetaan epäkorrekteiksi?
Pekka Särkiön mukaan on hyvä, että Päivi Räsäsen asia käydään perusteellisesti lävitse.
– Se on myöskin hänen oikeusturvansa, kun toivon mukaan hänet todetaan syyttömäksi. On se asettanut hänet yksityshenkilönä tai kansanedustajana kohtuuttoman paineen alaiseksi.
Kuuntele Piispan kyselytunti [Radio Dei 25.11.2020]:
