Kenttäpiispa Pekka Särkiö siunataan virkaansa tänään kello 18 Helsingin tuomiokirkossa. Kenttäpiispa johtaa puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa tehtävää kirkollista työtä. Särkiön mukaan Puolustusvoimien kirkollinen työ voi syventää varusmiesten kristillistä uskoa.
– Se on kristinuskon sanoman esillä pitämistä, mutta samalla kunnioittavaa heitä kohtaa, jotka ovat niissä tilanteissa osana palvelustaan, Särkiö sanoo.
Tänään kenttäpiispaksi vihittävä Pekka Särkiö on toiminut Keski-Lahden kirkkoherrana vuodesta 2001 alkaen. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Tampereen hiippakunnan pappiasessorina ja Suomen Akatemian projektitutkijana. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1989.
Kenttäpiispa ei ole nimikkeestään huolimatta piispa, vaan armeijan sotilassielunhoidosta vastaava kenraalikuntaan kuuluva erikoisupseeri. Kenttäpiispaa ei vihitä piispaksi eikä valita kirkollisesti virkaan, vaan valinnan suorittavat valtion ja armeijan edustajat. Kenttäpiispa on piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen jäsen.
Kenttäpiispan tehtävissä on piispallisia elementtejä, kuten pappien kaitsentaa Sanan ja sakramenttien viran hoitamisessa. Kenttäpiispa johtaa puolustusvoimien hengellistä työtä ja sotilaspappeja. Rauhanajan vahvuudessa on 28 pappia. Sodan aikana se kasvaa lähes 300:aan.
Kenttäpiispa ja muut sotilaspapit ovat valtion virkamiehiä sekä pappisvirkaan vihittyjä pappeja.
Pekka Särkiön mielestä puolustusvoimien kirkollinen työ voi edesauttaa varusmiesten kristillisen uskon syventymistä ja siinä voidaan mennä uskon ytimeenkin. Se ei kuitenkaan voi olla samassa mielessä evankelioivaa työtä kuin tilanteissa, joissa ihmiset ovat vapaaehtoisesti.
– Siitä huolimatta ajattelen, että sotilaspappien ei tarvitse hävetä sitä, että he ovat kirkon pappeja.
Lue Pekka Särkiön haastattelu Uusi Tie -lehden numerosta 41/2012.
