Kirjoittanut
Radio Dein Viikon debatissa keskusteltiin siitä, lisäävätkö hallituksen leikkaukset asunnottomuutta Suomessa. Tietokirjailijan mukaan sohvasurffaajista ja laivamajoittujista on jo muodostunut oma asunnottomien ryhmänsä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä.
Vastikään julkaistu Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Aran asunnottomuusselvitys kuitenkin paljasti, että viime vuonna asunnottomien määrä kasvoi ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen.
Radio Dein Viikon debattiin osallistunut toimittaja ja tietokirjailija Heini Kilpamäki on hiljattain kirjoittanut kirjan Helsingin rautatieasemalla vakituisesti asuvasta naisesta.
Kilpamäellä on tieto, että asunnottomia ihmisiä kuolee Suomessa ulkona pakkaseen.
– Olen haastatellut kirjaani lääkäreitä, joiden mukaan kylmä ilma altistaa ihmisiä hengitystieinfektioille ja paleltumille. Nämä viimeistään pitkällä aikavälillä vaikuttavat siihen että kuolema korjaa asunnottoman nopeammin kuin keskivertosuomalaisen.
Työssäkäyviäkin asunnottomina
Aran erityisasiantuntija Sina Rasilainen muistuttaa, että viimeisten vuosien aikana asumiskustannukset ovat yleisesti nousseet merkittävästi.
– Viime vuosien kehityksessä asunnottomien joukkoon on valunut myös henkilöitä, joilla ei ole pitkäaikaisasunnottomuutta taustalla.
Kuolema korjaa asunnottoman nopeammin kuin keskivertosuomalaisen.
Heini Kilpamäki komppaa Rasilaista sanomalla, että myös joillakin työssäkäyvillä ihmisillä on vaikeuksia vuokranmaksun kanssa.
– Näille ei voida edes ilkeästi sanoa, että menisit sinäkin töihin, sillä he ovat jo töissä. Heillä ei vain rahat riitä elämiseen ja elinkustannuksiin.
– Asunnottomien kirjo on ollut jo ennen tätä [asumiskustannuksien nousua] kirjava. Mutta viime vuosina sosiaalileikkaukset, ruuan hinnan ja asumiskustannusten nousu ovat tuoneet uusia ryhmiä näiden ongelmien pariin.
Sohvasurffaajia ja risteilyllä majoittuvia
Sina Rasilaisen mukaan asunnottomuutta on monta eri alalajia. Eräs ryhmä ovat sohvasurffaajat, jotka asuvat sukulaisten ja tuttavien nurkissa, vähän missä milloinkin.
– He etsivät joka yö uuden sohvan itselleen. Meillä on iso joukko tällaisia ihmisiä ja iso osa heistä on ihan työssäkäyviä.
Kilpamäki puolestaan tietää, että jotkut majoittuvat jopa laivoilla.
– He saattavat ottaa laivapaikan risteilylle Tallinnaan, käyvät siellä kääntymässä ja aamulla tulevat taas Suomen puolelle töihin. He ovat ketjuttaneet sen edulliseksi asumisratkaisuksi itselleen.
Mitä hallituksen pitäisi tehdä?
Miksi asunnottomien määrä sitten on kääntynyt nousuun?
Sina Rasilaisen mukaan yhteiskuntaa, eli valtion, kaupunkien ja kuntien toimintaa ei voida yksin syyttää asunnottomuuden lisääntymisestä.
– Tämä on monen osatekijän summa, mutta totta kai valtiolla ja kaupungeilla on iso rooli tässä kokonaisuudessa.
Aran tuoreessa asuntoselvityksessä asunnottomuuden syiksi nostetaan pieni- ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, heikennykset sosiaaliturva- ja toimeentulotuessa, korkeat asumis- ja elinkustannukset sekä maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen.
Viime vuosina vapaarahoitteinen asuntotuotanto on ollut jäissä ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoitusta on lisätty, mutta jatkossa hallituksen linjaukset osoittavat Rasilaisen mukaan toiseen, jopa radikaalisti leikkaavaan suuntaan.
– Näiden leikkausten kokoluokka on aika massiivinen. Jos tällä hetkellä Aran lainoitusta on mahdollista saada yli kaksi miljardia euroa vuodessa asuntorakentamiseen, tulee se jatkossa putoamaan yli 50 prosenttia.
Hallituksella on toisaalta leikkausten ohella tahtotila pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä.
Kilpamäki ja Rasilainen toivovat Viikon debatissa, ettei lisäleikkauksia kuitenkaan enää tehdä, vaan tukea etenkin asunnottomuuskierteen alkupäähän lisättäisiin.
Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 22.2. klo 11 tai myöhemmin tänään Dei Plus -palvelusta.
