Kirjoittanut
. Meidän pitää pitää dialogia suoraan Venäjään. En missään vaiheessa hyväksynyt ajatusta, että kävisimme mykkäkoulun, totesi Matti Vanhanen Radio Dein presidentinvaalitentissä perjantaina.
Presidentinvaalikampanjaa käyvän Matti Vanhasen mukaan Suomen ja Venäjän suhteet eivät ole normaalit. Vanhanen arvioi pääministeri Juha Sipilän (kesk) parhaansa mukaan elvyttäneen epänormaaleiksi vinksahtaneita välejä, jotka keskustan presidenttiehdokkaan mukaan jämähtivät mykkäkouluksi kokoomuspääministerien Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituskaudella.
– Meillä oli hetken vaihe, jossa Kataisen ja Stubbin hallituksessa pääministeritasolla ei haluttu tavata. Sen jatkaminen olisi ollut virhe. Hyvä, että Sipilän aikana palattiin yhteydenpitoon, koska kun mykkäkoulun aloittaa, siitä tulee ihan oma poliittinen kysymyksensä – koska sen voi katkaista, kumpi sen katkaisee ja millä tavalla, sanoi Vanhanen toimittaja Tapani Ruokasen presidentinvaalitentissä Radio Deissä perjantaina.
Sipilän pääministerikaudella Suomella ja Venäjällä on ollut pääministeritason tapaaminen kerran vuodessa. Vanhasen pääministerikaudella vuodesta 2003 alkaen maiden pääministerit tapasivat muutaman kerran vuodessa
Nykytilannetta vaikeuttaa Itä-Ukrainan sota ja Venäjän Krimin valtaus vuonna 2014, mikä johti EU:n Venäjä-pakotteisiin.
– Krimin valtaus jätti avoimen haavan {Venäjän] sopimuksiin luottamiseen. Jos ETYK-sopimus ja ylipäätään kansainvälinen oikeus yhdeltä osaltaan rikotaan, muutetaan rajaa ilman asianomaisen maan perustuslaillista päätöksentekoa, niin se jättää epävarmuuden, totesi Vanhanen Radio Deissä.
– Venäjä selvästikin tarkastelee näitä kysymyksiä eri kantilta. He eivät ole kypsyneet ajatukseen, että jokainen kansa päättäköön omasta kohtalostaan. Tämä on aihe, josta heidän kanssaan pitää jatkuvasti keskustella.
Vanhasen arvion mukaan kansainvälisiä sopimuksia nakerretaan tällä hetkellä laajalti. Hän näkee, että valitettavia tapauksia tapahtuu muidenkin kuin Venäjän toimesta.
– Yhdysvaltojen poislähtö ilmastosopimuksesta on tällainen, ja Unescosta irtautuminen.
– Kun suurimmat valtiot antavat lupalapun, ettei tarvitse sopimuksista välittää, niin omista syistään ja motiiveistaan lähteviä pyrkimyksiä rupeaa äkkiä tulemaan paljon. Nopeasti romuttuu koko järjestelmä, jota tässä on kymmeniä vuosia sitkeästi rakennettu.
– Brexitiä ei tähän listaan kannata laittaa, mutta se ilmentää samanlaista tunnelmaa ja henkeä siellä on takana.
”Jos sitovaa juridista sopimusta halutaan, Nato on sitä varten.”
Vanhanen harmittelee ajan henkeä, jossa kansallisvaltiot käpertyvät sisäänpäin ja ajavat globaalien haasteiden edessä kansallisia etujaan. Pidemmällä aikajänteellä kuitenkin Euroopan unionin kaltaiset jäsenmaiden välistä yhteistyötä rakentavat instituutiot ovat sekä turvallisuuden että hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita.
– Meillä on tavattoman vähän keinoja vaikuttaa, jos joku EU-maa ryhtyy rikkomaan meidän keskeisiä arvoja. Alusta alkaen on ollut ajatus, ettei unioniin tule muita kuin sellaisia maita, jotka nimenomaan haluavat olla mukana samassa arvopohjassa ja joilla on oikeusvaltion kunnioitus.
– On ollut ikävä yllätys, että mukaan tuleekin maita, jotka eivät syvimmältään ajattelekaan näin.
Vanhanen viittaa muun muassa Unkariin ja Puolaan, jossa EU:sta on tullut kansallisessa puheenparressa syntipukki moneen maan ongelmaan, vaikka maa on lyhyessä ajassa saanut unionilta kymmeniä miljardeja tukieuroja.
– Puola on absoluuttisesti suurin avustusten saaja. Jäseneksi tullakseen heillä oli erilaiset ajatukset kuin tällä hetkellä, mutta kyllä Puola saa kiittää nopeasta kehityksestään nimenomaan unionia.
Vanhanen kertasi Radio Dein vaalitentissä myös Nato-kantansa. Keskustan ehdokkaan mielestä Suomen ja Ruotsin on hyvä olla Naton ulkopuolella. Vaihtoehtojen joukossa Nato-jäsenyys on silti pidettävä.
- Kehittäisin puolustusyhteistyötä samalta pohjalta, miltä viisitoista vuotta sitten pääministerinä aloitin. Ruotsi-yhteistyö alkoi tavattoman vaatimattomasta alusta – yritettiin muodostaa yhteinen meriliikenteen ja ilmaliikenteen kuva kahden maan välille. Asteittain tämä on syventynyt. Pitää lisätä kahdenvälistä yhteistyötä ei vain Ruotsin vaan monien muidenkin maiden kanssa: Saksan, Yhdysvaltojen, Britannian ja niin edelleen.
Varsinaista puolustussopimusta Suomella ei Ruotisin tai minkään muunkaan maan kanssa ei ole.
– Jos sitovaa juridista sopimusta halutaan, Nato on sitä varten. Se on valmis organisaatio. Mutta katson, että ei meidän kannata nyt tavoitella Nato-jäsenyyttä. On parempi, että Suomi ja Ruotsi pitävät strategisen asetelman Pohjois-Euroopassa sellaisena kuin siihen on totuttu. Se on kaikkien osapuolten kannalta vakaa tilanne.
Kommentoi juttua Radio Dein Facebookissa
Radio Dein presidentinvaalitentit kuullaan perjantaisin klo 16 ja uusintana tiistaisin klo 19. Sarjan avanneet Pekka Haaviston, Tuula Haataisen ja Laura Huhtasaaren ja Matti Vanhasen haastattelut ovat kuunneltavissa kuukauden ajan Radiot.fi-palvelussa.
Katso Radio Dein presidentinvaalitenttien aikataulu
