Keskustelu avioliittokysymyksestä jatkuu: Huovinen ja Ruokanen vastaavat Vikströmin suoraan kysymykseen

Emeritukset Vikström, Huovinen ja Ruokanen ovat käyneet vuoropuhelua avioliittokysymyksestä Suomen Kuvalehdessä ja Kotimaassa. Nyt Huovinen ja Ruokanen vastaavat Vikströmin kysymykseen: Saako kirkossa siunata homopareja?

Emeritusarkkipiispa John Vikströmin painokas avioliittokirjoitus, jossa hän ehdottaa avioliittokäsityksen laajentamista kattamaan samaa sukupuolta olevien avioliiton, on kirvoittanut runsaasti keskustelua. Emeritukset Miikka Ruokanen (Kotimaa) ja Eero Huovinen (Kotimaa) ovat kumpikin kirjoittaneet vastineet Vikströmin kirjoitukseen.

Vikström jatkaa keskustelua kysymällä tuoreimmassa kirjoituksessaan Ruokaselta ja Huoviselta suoraan: Saako kirkossa siunata homopareja. Vikströmin oma vastaus kysymykseen on kyllä.

Helsingin yliopiston dogmatiikan emeritusprofessori Miikka Ruokanen vastaa Vikströmille toteamalla tämän hyppäävään esille nostettujen ongelmien yli suoraan retorisesti taitavasti laadittuun ja tunteellisesti latautuneesen kysymykseen. ”Tällaisena kysymys on johdatteleva rajoittaen vastausten vaihtoehdot minimiin. Tästä ”juupas – eipäs” -asetelmasta huolimatta keskusteluaihepiirimme merkityksen vuoksi olen silti valmis vastaamaan.”

Ruokasen vastaus on rukous samaa sukupuolta olevien puolesta. ”Liityn siihen ratkaisuun, joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa 10.11.2010 ja josta piispainkokous antoi pastoraalisen ohjeen 9.2.2011.

Kysymys on Samaa sukupuolta olevien avioliiton rukouksesta eli Vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan. Tämä on vapaamuotoinen rukoushetki, jossa ’kiitetään Jumalaa rakkaudesta ja elämän lahjoista sekä pyydetään aviopuolisoille voimaa kunnioittaa toisiaan’. Tähän ei esitetty tiettyä kaavaa tai muotoa, vaan kirkon työntekijä ’voi rukoilla vapaasti tai käyttää kirkon rukousperinteeseen kuuluvaa aineistoa’.”

Ruokanen muistuttaa myös kirjoituksessaan, että ”Jumalan siunaus ei ole kirkon tuote, se ylittää ja ohittaa papin antaman siunauksen. Hän siunaa kenet tahtoo – armon aurinko paistaa kaikille – ihmisen osa on vain pyytää nöyrästi Herran siunausta.”

Kirjoituksessaan Ruokanen ilmaisee myös syvän huolenaiheensa: ”Tietyn ajan kuluttua kristillistä luomisteologiaa ja avioliittokäsitystä edustavilla ei enää tule olemaan elintilaa lähes tuhatvuotisessa kirkossamme, heidät savustetaan ulos hengellisestä kodistaan. Tämä merkitsisi kirkkomme vakavaa hajoamista ja vähittäistä tuhoutumista.”

Myös Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen on vastannut Vikströmin esittämään kysymykseen. Huovinen toteaa kirjoituksessaan jakavansa Vikströmin huolen kirkon yhtenäisyydestä, mutta kirjoittaa myös, että yhteisellä tiellä kulkeminen edellyttää valmiutta kuunnella toisen esittämiä perusteluita. Huovinen kummeksuu kirjoituksessaan Viksrömin pyrkimystä mennä asioiden edelle. ”Nyt Vikström haluaa kuitenkin siirtyä perustelujen puolelta ratkaisun paikalle. Hän pyytää minulta selvää vastausta. Olenko valmis puoltamaan siunausta samaa sukupuolta olevien liitolle? Pannaanko minut seinää vasten?

Parasta olisi, jos ensin löytäisimme yhteiset perustelut ja sitten katsoisimme, miten selvän päätöksen voisimme saada aikaan. Ensin perustelut, sitten johtopäätökset”, Huovinen kirjoittaa.

”Elleivät voimassa olevan avioliittokäsityksen perustelut tule kuvatuksi riittävän uskottavasti, silloin voi käydä niin, että sukupuolineutraali avioliittokäsitys alkaa vähitellen hallita ja tulla malliksi, johon kaikkien on sitouduttava.”