Kirjoittanut
Kirkon alan työntekijät selvisivät ensimmäisestä koronavuodesta hyvin, kun tarkastellaan työn merkitystä sekä työssä koettua innostusta ja työn iloa.
Tämä käy ilmi Kevan Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2020 -tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse kuntasektorin, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon palkansaajia vuoden 2020 syys- ja marraskuun välisenä aikana.
Korona-ajan vaikutuksista työyhteisöihin kysyttiin tutkimuksessa erikseen. Valtaosa kirkon (85 %) ja kunta-alan (81 %) sekä valtion virastojen (87 %) työntekijöistä oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että heidän työyhteisönsä oli selviytynyt hyvin korona-ajasta.
Lähes jokainen kirkon alan työntekijä (92 %) pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Kokemus on vahva riippumatta vastaajan ammatista. Hallinto- ja toimistotyöntekijöiden arviot ovat edellistä kahden vuoden takaista tutkimuskertaa myönteisempiä. Työssä koettiin myös yleisesti innostusta ja työn iloa. Sitä koki noin neljä viidestä kirkon työntekijästä.
Erityisesti seurakuntatyöntekijöiden työn ilo on säilynyt korkealla tasolla (84 %). Kirkon alan työntekijöistä 91 % pitää osaamistaan sopivana suhteessa työn vaatimuksiin. Se on korkea luku työn ja teknologian murroksessa ja kun otetaan huomioon koronavuoden haasteet.
Työyhteisöihin ollaan tyytyväisiä
Myönteistä kirkon alan tuloksissa on esihenkilön tai työtoverin taholta koetun epäasiallisen kohtelun väheneminen edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna. Nyt epäasiallista kohtelua koettiin kirkossa keskimäärin saman verran kuin kunta-alalla (27 %.) Työyhteisöjen ilmapiiriä pidetään yhä hyvänä tai erinomaisena ammattialasta riippumatta. Kaksi kolmesta kirkon alan työntekijästä kokee työyhteisön ilmapiirin siten. Lähes neljä viidestä kirkon alan työntekijästä kertoo luottavansa ihmisiin työyhteisössään. Henkilöstön halukkuus suositella työpaikkaansa on edelleen varsin yleistä (77 %).
Piispa Mari Leppänen kiitti tutkimuksen julkistamistilaisuudessa seurakuntien työntekijöitä ja esihenkilöitä, kuinka hyvin he ovat pystyneet sopeutumaan korona-ajan haasteisiin ja vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Hän korosti, että työyhteisöjen hyvän ilmapiirin ja luottamuksen vahvistamiseen kannattaa kiinnittää kirkon työpaikoilla huomiota. ”Luottamus ja työyhteisön hyvä ilmapiiri mahdollistavat kehittämisen ja aikaansaamisen. Ne voivat olla avain poikkeusoloista selviytymiseen ja siksi äärimmäisen tärkeitä. Myös uusia tapoja yhteisöllisyyden tukemiseen tarvitaan pitkittyneen etätyön vuoksi.”
Koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa oltiin tyytyväisiä esihenkilöiden toimintaan
Kirkon alalla siirryttiin keväällä 2020 etätöihin valtioneuvoston suosituksen mukaisesti niissä ammateissa, joissa se oli mahdollista. Etätöihin siirtyi moni hallinto- ja toimistotyöntekijä (67 %) sekä seurakuntatyöntekijä (63 %). Laajasta etätyöstä huolimatta seurakuntatyöntekijöistä useampi (61 %) kuin kirkon henkilöstöstä keskimäärin koki aikaisempien vuosien tapaan työssään henkistä kuormitusta. Vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja työkykyään he arvioivat puolestaan hivenen edellistä kahden vuoden takaista tutkimuskertaa myönteisemmin.
Lähityötä tekivät hautausmaa- ja kirkon palvelutyöntekijät, joista vain harva (32 %) koki työnsä henkisesti raskaaksi. Vuoden 2018 tutkimuskertaan verrattuna heistä useampi koki työnsä fyysisesti kuormittavaksi (44 %->54 %) ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi (7 %->13 %).
Kirkon työntekijät olivat koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa varsin tyytyväisiä esihenkilöidensä toimintaan. Esihenkilön toiminnan oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi koki 70 % vastaajista. Tutkimusvuoteen 2018 verrattuna useampi oli sitä mieltä, että työyhteisön esimies käsittelee henkilöstön kanssa työhön liittyviä muutoksia. Etenkin seurakuntatyöntekijöiden kokemus esihenkilön työskentelystä oli kohentunut kahden vuoden takaisesta.
Kirkon viestintä
