Kirjoittanut
Kiihtelysvaaran vastavalmistunut kirkko avataan yleisölle ensimmäisenä adventtina 1.12.2024. Kirkon ensimmäinen virallinen tilaisuus on vihkimismessu, jonka toimittaa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.
Uusi kirkko sijaitsee samassa paikassa, jossa vanha Kiihtelysvaaran kirkko tuhoutui tulipalossa syksyllä 2018.
Joensuussa sijaitsevien Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran pitäjien asukkaiden pitkä odotus palkitaan, kun tulipalossa tuhoutuneen vanhan kirkon paikalle avataan joulukuun alussa uusi kirkko. Harvinainen tapahtuma koskettaa monia.
”Kirkon palo oli Kiihtelysvaaran kylän ja koko maan suru. Toivon, että uuden kirkon vihkiminen on Kiihtelysvaaran kylän ja koko maan ilo”, toteaa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko on Suomessa ainutlaatuinen. Monitoimikirkko toteutettiin suoraan keskelle historiallista kirkkomaata. Saman katon alle -periaatteen mukaisesti seurakunnan työntekijöiden työpisteet sekä kaikki seurakunnan toiminnot jumalanpalveluksista kerhoihin ja ruuanlaittoon sijoittuvat samaan rakennukseen.
Osa Kiihtelysvaaran kirkon noin 5,5 miljoonan euron kustannuksista katetaan kiihtelysvaaralaisten järjestämän kirkkokeräyksen tuotolla.
”Olen kiitollinen niin monista yksityisten ihmisten ja yritysten avustuksista. Vihkimispäivä tulee olemaan liikuttava ilon ja kiitoksen päivä. Sitä se tulee olemaan myös minulle henkilökohtaisesti, sillä olen itsekin toiminut pappina Kiihtelysvaarassa”, Jolkkonen kertoo.
Puinen ristikirkko hyödyntää luonnonvaloa
Kiihtelysvaaran kirkon on suunnitellut oululainen Luo arkkitehdit Oy. Suunnittelu alkoi keväällä 2021, ja rakennustyöt käynnistyivät loppukesästä 2023.
”Rakennus jatkaa pitkää suomalaista ristikirkkoperinnettä, ja se on toteutettu hirrestä. Kirkon ulkohahmo ja sisätilat ovat kuitenkin selkeästi omaehtoisen uudenlaiset ja talotekniikka nykyaikaista”, kertoo kirkon suunnittelusta vastannut arkkitehti Riikka Kuittinen.
Kirkon luonne syntyy ennen kaikkea kokonaisvaltaisesta puun käytöstä. Lattiamateriaali on pystypuuta, seinät ovat hirttä ja korkea sisäkatto puurimoitusta. Suunnittelussa on hyödynnetty epäsuoraa ja suoraa luonnonvaloa, ja esimerkiksi kattolyhty kohoaa 20 metrin korkeuteen.
”Rakennuksen ideana on se, että pyhintä eli sakraaleinta keskitilaa on korostettu korkeudella ja katon kautta tulevalla ylävalolla arkisempien sivusiipien jäädessä matalammiksi”, Kuittinen kuvailee.
Kirkko on yhdistelmä vanhaa ja uutta
Kiihtelysvaaran kirkon salissa on 120 istumapaikkaa. Väliovet avaamalla lisätilaa saadaan kahvitilasta ja lasten kappelista, jolloin tilaa on parhaimmillaan noin 280 henkilölle. Etuosan kuoriin sijoitetaan vanhasta kirkosta pelastettu ja tänä vuonna konservoitu alttaritaulu, joka on vaikuttanut merkittävästi arkkitehdin suunnitteluratkaisuihin.
”Alttaritaulun sijoittamiseksi kirkon kuoripäätyyn on suunniteltu umpiseinä, eikä esimerkiksi maisemaan suuntautuvaa ikkunaa”, Riikka Kuittinen kertoo.
Kirkon avarat ikkunat avautuvat kauniisiin vaaramaisemiin ja kirkkopihalle, jossa kohoaa 1700-luvulta peräisin oleva kellotapuli. Kirkon sijoittumista tontille määrittelevät vanhat haudat ja vanhan kirkon viinikellari, joka pystyttiin säilyttämään.
Tulipalon jälkeen paikalla toimi pitkään väliaikainen rauniokirkko, jonka alttari ja penkit tehtiin talkoovoimin palossa vaurioituneista puista. Hiiltynyt risti ja penkit jäävät kirkkomaalle muistoksi menneestä.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon vihkimismessuun kutsutaan rajallisen tilan vuoksi erityisesti Vaara-Karjalan seurakuntalaisia. Vihkimismessua voi seurata 1.12. klo 10.00 alkaen verkkolähetyksenä YouTubessa Joensuun seurakuntien Toivon tähden -kanavalla tai YLE Radio 1:n radiolähetyksenä.
Kiihtelysvaara on osa Vaara-Karjalan seurakuntaa, joka kuuluu Joensuun evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään. Seurakuntayhtymän vanhin kirkko, vuonna 1770 valmistunut Kiihtelysvaaran kirkko, tuhopoltettiin varhain sunnuntaiaamuna 23.9.2018. Pelastuslaitos sai kirkon palosta automaattisen palohälytyksen aamuyöllä kello 4.50. Pelastuslaitos sai suojattua kellotapulin ja lämpölaitoksen, mutta kirkon tuhoutuminen ei ollut estettävissä. Seurakuntamestari onnistui pelastamaan palavasta rakennuksesta muun muassa suuren ja painavan alttaritaulun sekä ehtoollisastioita ja kirkkotekstiileitä.
