Kirjoittanut
Suomen Kiinalaisessa seurakunnassa pelätään kirkon menettävän identiteettinsä. Pastori Paulos Huang etsii keinoja suomalaisen kristillisyyden vahvistamiseksi.
Paulos Huang saapui Suomeen vuonna 1991 sattuman eli johdatuksen kautta.
– Suomi tuntui satumaalta, Huang sanoo.
Huang tuli uskoon Pekingissä 1990 ja hänet kastettiin Suomen Raamattuopistolla 1992.
– Olen asunut yhtäjaksoisesti Suomessa tuosta asti, paitsi että vuosina 1998-2000 tein tutkimustyötä Tokion yliopistossa ja 2007-2009 toimin Hongkongissa opettajana.
Huang löysi Suomesta vaimon, Johannan. Heillä on kolme lasta.
– Kaikki lapsemme osaavat jonkin verran kiinaa, Huang kertoo.
Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa Kiinalainen seurakunta on sijoitettu Kallion seurakuntaan, mutta sen toimintaa järjestetään ympäri pääkaupunkiseutua.
Paulos Huang arvioi, että Suomessa asuu nykyään ”ainakin yli 10 000” kiinalaista.
– Sunnuntaisin tilaisuuksissamme käy 70-100 ihmistä, ja joka vuosi tulee noin 30 uutta jäsentä.
Kummallisia kääntymisiä
Koska Suomessa asuvilla kiinankielisillä kristityillä ei ole vahvoja kristillisiä perinteitä, he ovat ”uskossaan nuoria ja innokkaita”.
– Suurin osa seurakuntalaisistamme on tullut uskoon aikuisina Suomessa, Huang kertoo.
– Etsimme identiteettiä suomalaisen kulttuurin, kiinalaisen kulttuurin ja kristinuskon yhdistelmässä. Usko on tärkeä silta tässä.
Paulos Huangin mukaan moni kiinalainen kääntyy kristityksi hieman kummallisella tavalla.
– Kiinalaisilla on se kuva, että länsimaat ovat moderneja ja niissä vallitsee vapaus. Maallinen menestys kiehtoo. Kristinusko on heidän nähdäkseen tässä tärkeä elementti.
– Materiaalisten seikkojen myötä moni tulee vedetyksi hengelliseen todellisuuteen. Lopulta kristinuskossa kiehtovat kuitenkin pelastus ja rakkaus. Jumala ei ole pelkkä tuomari vaan myös armo, rakkaus ja evankeliumi, Huang selostaa.
”Moniarvoisuus vaikeuttaa islamin kohtaamista”
Suomessa asuvat kiinalaiset kristityt kokevat Huangin mukaan ristiriitaa siitä, että Suomi on heidän mielikuvissaan kristillinen maa, mutta todellisuudessa suomalaisten kristillinen identiteetti on heikko.
– Mediassa ja politiikassa korostetaan moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta, jotka ovat periaatteessa hyviä asioita. Tämä kuitenkin ohentaa kristillistä identiteettiä ja vaikeuttaa esimerkiksi muslimien kohtaamista, Huang pohtii.
Kiinankielisessä seurakunnassa ollaan nyt huolissaan varsinkin ääri-islamista.
– Sekä kristityt että ei-kristityt kiinalaiset ovat huolissaan siitä, islamilaistuuko Suomi. Kulttuurin ja politiikan kannalta islam on neutraali asia, mutta kirkon kannalta näin ei ole, sillä tehtävämme on julistaa Kristusta. Kirkko ei voi estää islamin leviämistä Suomeen, mutta kirkko voi vahvistaa itseään ja puhua evankeliumia rohkeammin. Se ei saa luopua julistustehtävästään suvaitakseen muita uskontoja, Huang arvioi.
– Muslimeja syntyy paljon, kun taas suomalaisten keskuudessa syntyvyys madaltuu. Mietin, ovatko muslimit 50 vuoden päästä yhtä suvaitsevaisia kuin tänään, kun he ovat vähemmistöasemassa.
– Meidän pitää auttaa ja rakastaa kaikkia, mutta meidän on samalla säilytettävä kristillinen identiteettimme, Huang toteaa.
Paulos Huang tietää myös, että vaikka Kiina kristillistyy nopeasti, se on entistä tärkeämpi lähetyskenttä. Huang toivoisi voivansa työskennellä välillä myös siellä.
– Kiina voi kasvaa poliittisesti voimakkaaksi. Silloin on tärkeää, mikä on kiinalaisten aivoissa oleva ”software”. Jos Kiina on vahva ja kaukana Jumalan sanasta, se on pelottava.
Suomessa Huangin tavoite on, että kiinankielinen seurakunta säilyisi sukupolvesta toiseen.
– Sitä kautta syntyy vuorovaikutus Suomen kirkon kanssa, ja voimme palvella sitä. Minulla on kutsumus löytää Suomen kirkolle lisää teologista rikkautta. Haluan kääntää Lutherin tekstejä ja tutkia hänen ajatuksiaan.
Lue Paulos Huangin haastattelu kokonaan tuoreesta Elämä-lehdestä 2/2016
