Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Kiponniemen seniorikurssilla opiskeltiin Raamatun ja historian lisäksi tietotekniikkaa

 
Kuvassa on tietokoneen näppäimistö, jonka päälle on asetettu avattu Raamattu.

Moni ikääntynyt haluaisi seurata aikaansa, mutta ATK-taidot ovat vaatimattomat ja koneet pelottavat. Osallistujien toiveesta Kiponniemen seniorikurssin tarjontaan lisättiin tietotekniikan opetusta. Kuva: Pixabay

Kiponniemen toimintakeskuksen eläkeikäisille suunnatun nelipäiväisen kurssin tarjontaan lisättiin yleisön pyynnöstä mahdollisuus oppia lisää älylaitteiden käytöstä.

Seniorikurssin teemana oli tällä kertaa Koetuksissa usko punnitaan. Teemaan paneuduttiin Markku ja Tuula Viljasen raamattutunneilla, joilla käytiin läpi Jaakobin kirje, Uuden testamentin kirjeistä käytännöllisin. Jo sen ensimmäisessä luvussa Jaakob kehottaa uskovia olemaan sanan tekijöitä käymällä esimerkiksi orpojen ja leskien luona. Kurssilaisia pohditutti, keitä muita olisi autettava elämän vaikeuksissa nykyaikana. Kenties kaikkia niitä, jotka jäävät yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.

Jaakobin kirjeen vahva viesti on sekin, että koetukset kuuluvat elämään. Harva iloitsee koetuksista, mutta toisaalta ne kehittävät kärsivällisyyttä, ja lopputuloksena on eheä persoonallisuus.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

 

Kuvassa eläkeikäiset mies ja nainen istuvat vierekkäin. Markku Viljasella on harmaa neule, tuula Viljasella musta jakku ja kirjava paita sen alla. Viljaset katsovat kameraan ja hymyilevät vienosti. Molemmilla on silmälasit.
Seniorikurssin raamatunopetuksesta vastasivat Markku ja Tuula Viljanen.
Kuva: Marjatta Vaismaa

 

Vapaakirkon syntyhistoriaa

Seniorikurssilla käsiteltiin Suomen Vapaakirkon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi myös maamme vapaakirkollisen liikkeen varhaisvaiheita. Liike toimi alkuun luterilaisen kirkon sisällä. Jos lainsäädäntö olisi 1800-luvulla ollut nykyistä vastaava, se olisi ehkä jäänytkin sinne. Tuolloin laki kielsi kuitenkin herätyskokoukset, kastamattomilla ei ollut kansalaisoikeuksia ja voimassa oli ehtoollispakko, mikäli halusi vaikkapa päästä julkiseen virkaan.

Kun Suomeen säädettiin uskonnonvapauslaki vuonna 1922, oli vapaakirkollinen väki valmis irtautumiseen. Itsenäinen Suomen Vapaakirkko muodostettiin vuonna 1923. Jäseniä oli siihen aikaan 1300.

Vapaakirkon alkuvaihe on täynnä kiinnostavia persoonallisuuksia. Esimerkiksi opettajatar Emma Mäkisen kutsumuksena oli langenneiden naisten auttaminen. Hänen perustamassaan turvakodissa tarjottiin naisille rakastavaa kohtelua ja evankeliumia 35 vuoden ajan. Mia Sahlbergilla taas oli lähetyskutsu. Aiottu lähtö Kiinaan ei toteutunut, mutta Venäjälle hän pääsi ja johti Nizni-Novgorodissa sairaalaa vallankumoukseen asti.

 

Turvallisuutta ja tekstinkäsittelyä

Jännittävän historian lomassa kurssilla palattiin myös 2000-luvulle, kun esiin otettiin kannettavat tietokoneet ja älypuhelimet. Ikäihmiset eivät ole diginatiiveja, joten kysymyksiä riitti. Yhdessä käsiteltiin esimerkiksi tietokoneen turvallista käyttämistä ja Word-tekstinkäsittelyohjelmaa. Koska tekniikan alalla syntyy koko ajan uutta, jäi seniorijoukko jo odottamaan seuraavaa kurssia.

 
Päivä artikkelibanneri 13.11.- 2024