Kirjoittanut
Reformaation vaikutukset suomalaiseen kulttuuriin, kieleen, oikeuslaitokseen ja kirkkoon ovat häkellyttävän syvät. Munkkiniemen seurakunnassa arvioidaan lokakuussa uskonpuhdistuksen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
500 vuotta sitten alkanutta reformaatiota muistetaan Munkkivuoren seurakunnassa Helsingissä 28. lokakuuta paneelikeskustelulla, jossa eri alojen asiantuntijat arvioivat reformaation vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
Paneelissa ovat mukana hallitusammattilainen, FT Eija-Riitta Korhola, professori emeritus Mikael Hidén, toimittaja, kirjailija Minna Lindgren ja kirkkoneuvos emeritus, dosentti Risto Cantell.
”Jotenkin olen tottunut ajattelemaan kaiken suomalaisessa yhteiskunnassa protestanttiseksi. Ehkä se kiteytyy kauneimmillaan virrenveisuussa”, Minna Lindgren toteaa.
Professori emeritus Mikael Hidénin mukaan reformaation syvävaikutukset näkyvät muun muassa valtion ja kirkon erillisyydessä sekä siinä, miten Suomessa nähdään valtion tehtävät ja yksilön asema.
”Nämä ovat vaikuttaneet lainsäädännön kehittämiseen ja siihen henkeen, jossa lakeja sovelletaan”, Hidén sanoo.
Väärin käsitetty regimenttioppi
Uskonnon ja politiikan pitäminen erillään tulkitaan usein reformaation hengen tuotteeksi. Eija-Riitta Korholan mukaan ajatukseen sisältyy väärinkäsitys.
”Politiikassa vaikuttaessani olen usein kuullut lauseen, jonka mukaan uskontoa ja politiikkaa ei saa sekoittaa keskenään. Siihen liittyy väärinkäsitys. Olisi pinnallista kuvitella, että politiikkaa voi tehdä arvoista irrotettuna”, Korhola oikaisee.
Hänen mielestään luterilainen periaate maallisen ja hengellisen regimentin erillisyydestä tulkitaan oikeammin sanomalla, että uskonnon ja politiikan keinoja ei pidä sekoittaa.
”Ulkoinen pakko ei voi kuulua uskoon, ja toisaalta yhteiskunta ei voi perustua pelkkään vapauteen”, Korhola toteaa.
Risto Cantellin mukaan reformaatio haastaa luterilaiset seurakunnat palaamaan vanhan kirkon uskoon ja kirkon uudistamiseen.
”Jumalalle kiitos siitä, että reformaation merkkivuotta vietetään yhdessä. Kaikki me tarvitsemme armoa, joka tuo uskon elämään ja toivon myös kuolemaan”, Cantell sanoo.
Neljän lauantain kokonaisuus
Paneelikeskustelua edeltää reformaatiota käsittelevä kolmen luennon sarja lauantaisin. Luennot pitää dosentti Risto Jukko, Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja. Hän myös juontaa neljäntenä lauantaina
järjestettävän paneelin. Luennoilla kysytään, oliko alussa itsepäinen munkki (lauantai 30.9.), protestoivatko protestantit kaikkea vastaan (lauantai 7.10.) ja tarvitaanko protestantteja yhä (lauantai 21.10.).
Tilaisuudet järjestää Munkkiniemen seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6,
Helsinki. Tilaisuudet alkavat klo 16. Ne ovat katsottavissa myös
reaaliajassa seurakunnan Facebook-sivulta,
https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/munkkiniemi/munkkiniemenseurakuntafacebookissa.html
