Kirjoittanut
Taiteen tekeminen merkitsee kirjoittaja Hanna Kivisalolle keinoa paeta arjen haasteita ja kanavaa purkaa vaikeita tunteita. Sanataiturille tärkeintä on se, että hän voi välittää teksteillään toivoa ja armollisuutta.
Seinäjoella asuva Hanna Kivisalo on noussut monen tietoisuuteen elämänmakuisia kirjoituksia sisältävästä Sekunnit ja tunnit -blogistaan. Hän on kirjoittanut lisäksi kirjoja ja laulutekstejä.
Kirjoittajaksi päätyminen ei ollut itsestäänselvyys, vaan pikemminkin yllätys, sillä kolmikymppiseksi asti musiikki oli tärkein luova harrastus. Uusi taiteilijuuden polku avautui, kun äitiyslomalla oleva kolmen lapsen äiti alkoi julkaista ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa kuusi vuotta sitten. Musiikki on jäänyt elämään gospelkuoron sekä laulujen sanoitusten kirjoittamisen muodossa.
Nojatuolimatkoja arjen yläpuolelle
Uskonnonopettajana työskentelevä Kivisalo harmittelee, että koulumaailmassa taideaineita on vähennetty surutta.
– Kun kouluun tuodaan jotain uutta, niin usein juuri luovuus, joutilaisuus ja taide laitetaan pois. Tai sitten luomiselle on aikaa 45 minuuttia, josta menee vartti aloitukseen ja lopetukseen ja puolessa tunnissa pitää saada idea ja toteuttaa ja palauttaa se. Eihän se oikeasti mene noin.
Kirjoituspöydälleni on jäänyt paljon sellaista, jota olisi ollut raskasta kantaa.
On sääli, ettei taiteen tekemisen merkitystä ole oikein ymmärretty nyky-yhteiskunnassa, jossa arvostetaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Esimerkiksi kirjoittaminen on Hanna Kivisalon mukaan loistava keino purkaa vaikeita tunteita rakentavasti. Hänelle taide antaa mahdollisuuden paeta arjen haasteita ja nousta niiden yläpuolelle.
– Kun pääsee flow-tilaan, tuntuu se parhaimmillaan siltä kuin olisi käynyt ulkomailla, vaikkei olisi poistunut nojatuolista.
– Taiteen tekeminen on minulle myös kuin leikkiä. Olen niitä aikuisia, jotka eivät ole lakanneet koskaan leikkimästä, Kivisalo nauraa.
Tunteet sytyttävät luovuuden liekkiin
Moni luova ihminen tarvitsee tekemiseensä rauhaa. Kivisalo sanoo pystyvänsä työstämään tekstejään hyvin perhe-elämän häsellyksessäkin. Mutta jotta voi luoda, on oltava yhteys itseen ja omiin tunteisiin.
– En tarvitse aikaa tekemiseen, mutta tarvitsen aikaa olla. En pysty luomaan, jos en ole täysin läsnä omassa itsessäni.
Tunteet ovat Kivisalolle ehdottoman tärkeitä, sillä ne sytyttävät luovuuden liekkiin.
– Inspiraationi takana on yleensä aina jokin vahva tunne, jonka saan jollakin tavalla hahmotettavaan pakettiin ja pois itsestäni. Kirjoituspöydälleni on jäänyt paljon sellaista, jota olisi ollut raskasta kantaa.
Kipujen pukeminen sanoiksi on parantavaa kirjoittajalle – usein myös tekstien lukijoille. Hanna Kivisalo haluaakin välittää ennen kaikkea toivoa ja armollisuutta, halata sanoillaan.
– Vaikka kirjoitan syvästi henkilökohtaisista asioista, niin tekstin minän paikka on aina tarjolla lukijalle.
Hanna Kivisalo ja palkittu jazzbasisti Ulf Krokfors pohtivat taiteen merkitystä Ajassa-ohjelmassa AlfaTV:llä sunnuntaina 11.9. klo 18.30.
Teksti: Elina Uusikylä
