Kirjoittanut
Kirkolliskokous käsitteli tänään mietintöä Kirkko 2020 tulevaisuusselonteosta. Monissa puheenvuoroissa korostettiin, että kirkolla on mahdollisuuksia epävarmoinakin aikoina ja että uhat voivat olla myös mahdollisuuksia. Osa keskustelijoista puolestaan epäili mietinnön hyödyllisyyttä.
Mietinnön esitellyt yleisvaliokunta II:n puheenjohtaja Raili Kemppainen korosti, että valiokunnan mielestä kirkko voi olla edelleen mahdollisuuksien kirkko, joka voi edetä sanomansa kantamana.
Piispa Seppo Häkkinen sen sijaan olisi odottanut valiokunnalta tarkempaa käsitteiden käyttöä.
– Vastassamme on monin tavoin tuntematon tulevaisuus. Herran palveluksessa voimme tehdä monta erehdystä, mutta pahin on se, että emme tee yhtään mitään. Meidän tulee rohkeasti nähdä mahdollisuudet, joita aika tarjoaa. Tulevaisuuden kirkko on hengellisesti vahva, ulospäin suuntautuva osallisuuden yhteisö, Häkkinen sanoi.
Piispa Mikko Heikka totesi, että tulevaisuuden näköalat ovat tänään poikkeuksellisen epävarmat, ja siksi voi ymmärtää, että tulevaisuuden tutkiminen on vilkasta kaikissa instituutioissa.
– Kirkon tulisi panostaa siihen, että yksinkertainen ruokarukous ja iltarukous löisivät läpi ihmisten mielissä. Lainasäädäntöä tulisi yksinkertaistaa, Heikka linjasi.
Kirkkoherra Lasse Marjokorpi epäili, onko selonteosta hyötyä kirkolle.
Pauliina Kainulainen totesi, että suurten muutosten imun tuntuessa parasta, mitä voi tehdä, on pysähtyä. Hän korosti, että tulevassa työskentelyssä on hyvä verkostoitua tulevaisuuden tutkijoiden kanssa ja pitää mielessä hiljaisuuteen vetäytyminen kuten Jeesus teki.
Edustaja Liisa Pura oli tyytyväinen selontekoon.
– Olette saaneet pieneen tilaan olennaisen. Selonteossa on paljon hyviä toteutettavissa olevia ehdotuksia. Toivon, että tämä selonteko lähetettäisiin jokaiseen seurakuntaan, jossa voitaisiin miettiä, mitä voidaan toteuttaa, hän sanoi.
Aimo Koskelon mielestä kirkon tulee rohkeammin muutospaineen keskellä pysyä kiinni Raamatun opetuksessa.
– Kirkon suurin tavoite ei voi olla verotulojen kerääminen vaan evankeliumin julistaminen niille, jota etsivät sydämelleen rauhaa. Syntinen tarvitsee armon, hän linjasi.
Matti Ketonen kertoi näkevänsä tulevaisuudessa toivon, että herätysliikkeet painotuksineen ja kirkko löytäisivät toisensa. Hän totesi, että kirkkoon on syntynyt kuudes herätysliike, ne jotka ovat etääntyneet kirkosta, mutta eivät eronneet. Hän sanoi, että tästä joukosta pitäisi olla kiitollinen. Heidän edestään pitäisi nähdä vaivaa ja saada heidän mukaan yhteiseen toimintaan.
Tulevaisuusselonteko ”Kirkko 2020” on laatuaan ensimmäinen. Selonteossa on kolme osaa. Ensimmäisessä käsitellään globaaleja ja kansallisia muutoksia ja toisessa uskonnollisuuden ja kirkon elämän muutoksia. Kolmannessa osassa käsitellään johtopäätösten omaisesti kolmea kuvaa tulevaisuuden seurakunnasta.
Kirkolliskokous päätti syysistunnossaan 2008 perustaa pysyvän tulevaisuusvaliokunnan seuraavan toimikautensa alusta, ja kirkkohallitus antaa neljän vuoden välein kirkolliskokoukselle kirkon tulevaisuusselonteon.
Lue Kirkko 2020 -tulevaisuusselonteko tästä
