Kirjoittanut
Huutolaislasten ja heitä auttaneen rovastin tarinat taipuivat kirkko-oopperaksi. Näytöksen ensi-ilta on Hämeenkyrössä 6.3.
Tammikuun toisena päivänä 1868 Hämeenkyrön kunnallisen ja kirkollisen toiminnan keskuksessa, Heiskalla, pidettiin huutokauppa, jossa myytiin 299 lasta.
Nälkä ja kulkutaudit olivat riivanneet niin, että äidit ja isät joutuivat lähettämään lapsiaan jopa satojen kilometrien päästä äveriäänä pidettyyn pitäjään, kun eivät enää kyenneet heistä huolehtimaan.
Suomi oli suistunut vuonna 1867 kriisiin hallan vietyä viljan suuressa osassa maata. Kerjäläisiä kulki laumoina, ja nälkäiset menehtyivät hätäaputyömaille. Valtiovalta neuvoi alamaisiaan syömään jäkälää.
Senaatti oli ottanut syyskuussa 1867 lainan ulkomaisen hätäapuviljan ostoon, mutta sitä ei ehditty saada maahan riittävästi ennen Itämeren jäätymistä. Laivat eivät päässeet Suomeen.
Hämeenkyrön huutokauppa oli seuraus tästä kaikesta.
Rovasti joutui tunnontuskiin
Kirkko-oopperan on synnyttänyt hämeenkyröläinen harrastajayhdistys, Maaseudun Taiteellinen Teatteri, jonka yksi avainhenkilöistä on opetusneuvos Kauno Perkiömäki.
– Pitkälti samalla joukolla teimme vuonna 2011 edellisen oopperamme, jonka nimi oli Maan korvessa kulkevi. Ryhdyimme etsimään historian kirjoista sopivaa, puhuttelevaa aihetta ja päädyimme kertomaan huutolaislasten kohtalosta.
Kirkko-oopperan perusta on tositapahtumassa, mutta ohjaaja ja käsikirjoittaja Tapio Parkkinen on lisännyt siihen tarinallisia, keksittyjä juonenkäänteitä.
Totta on se, että lasten huutokaupan aikoihin Hämeenkyrön pitäjässä oli merkittävässä roolissa rovasti, joka aitona Jumalan palvelijana koki nälästä ja kylmästä kärsivien pienokaisten kohtalon henkilökohtaisesti ja riipaisevasti.
Satojen apua tarvitsevien lasten joukko tuli hänen uniinsa. Mies koki avuttomuutta ongelman edessä ja pyysi rukouksessa viisautta sen ratkaisemiseen.
Kun kaksi tyttöä eivät huutokaupassa kelvanneet kenellekään, rovasti ja ruustinna ottivat heidät suojiinsa pappilaan.
– Kirkko-oopperan aihe on osoittautunut ajankohtaiseksi. Suomessa on viime kuukausina ollut paikkakuntia, joihin on odottamatta tullut satoja apua tarvitsevia, turvapaikanhakijoita.
– Joudumme itse kukin miettimään sitä, miten hädänalaisia tulisi auttaa ja miten paljon pystymme luopumaan omastamme heidän hyväkseen, toteaa Perkiömäki.
Virsiä, rukouksia ja Raamattua
Huutolaistytön laulussa kuullaan tuttuja virsiä, mutta myös varta vasten sävellettyä ja sanoitettua musiikkia.
Mukana on rukousta ja lainauksia Raamatusta.
– Oopperaksi kokonaisuutta voidaan kutsua muun muassa siksi, että joissakin kohdin repliikit esitetään laulaen, kertoo kanttori Jukka Hovila.
Hän tekee 72 vuoden ikäisenä yhä työtä Hämeenkyrön seurakunnassa. Huutolaistytön laulu on kuitenkin puhtaasti vapaa-aikaan kuuluva projekti.
– Olen säveltänyt Huutolaistytön laulun musiikista noin kaksi kolmasosaa, loppu on Pentti Tynkkysen tekemää.
Hengellinen kirkko-ooppera on ollut kanttorille haastava, mielenkiintoinen rupeama.
– En juuri ole aikaisemmin säveltänyt. Sen sijaan musiikin sovittaminen erilaisten ryhmien ja kuorojen tarpeisiin on ollut hyvinkin tuttua.
– Uutta on myös ollut valmentaa yhtä oopperaa varten koottua näyttelijöiden ja laulajien joukkoa sekä tehdä tiivistä yhteistyötä ohjaajan kanssa.
Hänestä Huutolaistytön laulua tekevien sitoutuminen harjoitteluun on ollut vaikuttavaa. Kokoontumisia on ollut jo pitkään lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10:stä 16:een. Ensi-illan lähestyessä on harjoiteltu myös arki-iltaisin.
Eri paikkakuntien kirkkoihin
Yksi tunnetuimmista mukana olevista on laulaja-näyttelijä Inga Sulin-Ahola, joka kirkko-oopperan harjoitusten ohella tekee tiivistahtisesti Uusi päivä -tv-sarjan kuvauksia Tampereella.
Hän esittää Huutolaistytön laulussa köyhää äitiä, joka lavantautiin vakavasti sairastuttuaan joutuu luovuttamaan tyttärensä huutokauppaan.
Tällainen äiti tyttärineen eli ja koki saman kohtalon Hämeenkyrössä 1868.
– Minulle kirkko-oopperan todellisuuspohja oli vetovoimatekijä tähän projektiin, Sulin-Ahola toteaa.
Ammattilaisesta on myös kiehtovaa se, että esitys toteutetaan eri kirkoissa.
– Niissä on omanlaisensa miljöö ja akustiikka, jotka vievät joukon aina uuden haasteen eteen.
Kirkko-oopperan ensi-ilta on Hämeenkyrön kirkossa 6.3. Ooppera kuullaan kevään mittaan myös Ikaalisissa, Ylöjärvellä, Tampereella, Lempäälässä ja Lapualla. Lisätietoja Maaseudun Taiteellisen Teatterin sivuilta.
TEKSTI JA KUVA: ERJA TAURA-JOKINEN
