Kirjoittanut
Viron kirkon piispa Tiit Salumäki ja hollolalainen tekstiilitaiteilija Helena Vaari on palkittu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kunniamerkein. Salumäelle myönnettiin Pyhän Henrikin risti ja Mikael Agricolan risti.
Salumäen ura sijoittuu kirkon aseman kannalta historialliseen murrosvaiheeseen. Hän aloitti työnsä kommunistivallan aikana Neuvosto-Virossa, jatkoi sitä uskonnon aseman vähitellen vapautuessa 1980-luvun loppupuolella ja viimeksi itsenäisessä Viron tasavallassa.
Kunniamerkin eilen torstaina luovuttanut arkkipiispa Tapio Luoma korosti piispa Tiit Salumäen omaavan monipuoliset ekumeeniset ansiot sekä kotimaassaan Virossa että kansainvälisesti. Luoman mukaan hän on toiminnallaan edistänyt merkittävästi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Viron kirkon keskinäisiä suhteita.
Salumäellä on ollut keskeinen rooli Suomen ja Viron kirkkojen välisen ystävyysseurakuntatyön kehittämisessä. Nykyisin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Viron kirkon seurakuntien kesken on noin 100 ystävyysseurakuntasuhdetta.
Salumäe on kirkolle myös keskeinen yhdyshenkilö vironkielisessä kirkollisessa työssä Suomessa.
Piispa Tiit Salumäe (s. 1951) vihittiin Viron evankelis-luterilaisen kirkon papiksi vuonna 1975. Hän toimii edelleen Haapsalun seurakunnan pastorina.
Hollolalainen tekstiilitaiteilija Helena Vaari on 30 vuoden aikana suunnitellut ja toteuttanut lähes 300 kirkkotekstiiliä. Niihin sisältyy muun muassa viisi piispan kaapua ja kirkkotekstiilit yhteentoista kirkkoon.
– Kirkko on työllistänyt taiteilijoita satoja vuosia. Joka kerran, kun käyn kirkossa valmisteilla olevien töideni kanssa, tunnen suurta kiitollisuutta saadessani tehdä työtä pyhään paikkaan. Voin olla yhtenä lenkkinä niiden taiteilijoiden ketjussa, jotka ovat jo melkein parituhatta vuotta saaneet rakentaa ja koristaa kirkkoja, Helena Vaari iloitsee.
