Kirjoittanut
Sopiiko jooga kristityille? Onko se uskonnollisesti neutraalia vai vieraan uskonnollisuuden harjoittamista? Joogan historiaa, olemusta ja suhdetta kristillisyyteen pohdittiin Taipuuko kirkko joogaan? -seminaarissa Mikael Agricolan kirkossa 11. lokakuuta. Useimpien seminaarissa esitettyjen puheenvuorojen mukaan kristityt voivat sanoa joogalle kriittisesti kyllä.
Seminaarin alustuksessa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, filosofian tohtori Kimmo Ketola esitteli, mitä kaikkea joogalla voidaan tarkoittaa. Tutuimmillaan sillä tarkoitetaan mielen ja ruumiin harjoittamiseen menetelmää. Sanana ’jooga’ voi viitata myös yhteen intialaisen filosofian koulukuntaan. Se voi merkitä myös hengellisyyttä ylipäätään tai ”yhdistymistä” joogan päämääränä.
Ketolan mukaan kristityn suhde joogaan riippuu siitä, millaisesta joogasta puhutaan.
– Suhteessa moderniin joogaan valikoiva periaate voisi olla hyödyllinen. Otetaan se, mikä hyväksi havaitaan ja jätetään pois sellainen, joka ei tunnu luontevalta, kuten vieraat hengelliset harjoitukset ja monistinen [näkemys, jonka mukaan maailma ja jumaluus ovat yhtä] teologia.
– Sen sijaan klassista joogaa voi olla aika vaikea yhdistää kristilliseen katsomukseen. Sen elämäntapa ja filosofia kääntää monet kristinuskon periaatteet aika lailla ylösalaisin, Ketola arvioi.
Jooga on hyvin moninainen ilmiö
Kimmo Ketola painotti, että jooga on katsomuksellisesti hyvin moninainen ilmiö jopa Intiassa.
– Ei niin, että länsimaalaiset ovat pilanneet sen ja kehittäneet kaikenlaisia halpahintaisia versioita siitä, vaan Intiassa itsessään joogaa on harjoitettu erilaisissa katsomuksellisissa yhteyksissä.
Tästä voidaan Kimmo Ketolan mukaan vetää se johtopäätös, että jooga ei ole olemuksellisesti sidoksissa mihinkään uskonnolliseen perinteeseen tai katsomukselliseen järjestelmään.
– Yksi tapa ajatella kristillisestä näkökulmasta on, että joogassa on kyse ruumiin ja mielen hyvinvointiin tähtäävästä harjoituksesta, joita voi käyttää maallisiin päämääriin ja pitää ne täysin erillään omasta hartauselämästään.
– Toinen vaihtoehto on, että harjoituksia voi käyttää kristillisen hengellisen elämän tukemiseen.
Vain Kristuksen sovitustyö on välttämätön
Seminaaria vetänyt kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen huomautti, että jooga on hyvin voimakkaasti läsnä yhteiskunnassamme.
– Asun helsinkiläisessä taloyhtiössä, jossa on jumppasali. Siellä kokoontuu kolme eri joogaryhmää, Hiltunen kertoi.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Vanhan kirkon kappalainen Arto Antturi piti hyvänä, että aiheesta puhutaan, koska niin kauan kuin jokin ilmiö on vieras, siihen liitetään helposti saatanallisuuden pelko. Samalla hän muistutti oleellisesta:
– Kristuksen sovitustyö on meille välttämätön. Mikään joogameditaatio tai mikään muukaan tekeminen ei ole kristillisen uskon kannalta välttämätöntä.
”Jeesus vapautti minut joogasta”
Yleisökeskustelussa heräsi myös joitain kriittisiä näkökulmia joogaan. Tommi Hekanaho kertoi omasta kokemuksestaan. Hän perehtyi aikanaan buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja klassiseen joogaan. Tarkoituksena oli valaistua.
– Ajattelin, että olen jumala, minun vain täytyisi ymmärtää se.
Vuonna 1999 hän kuitenkin tuli uskoon Tuomasmessussa ja koki päässeensä irti sitovista idän uskomuksista.
– Koen, että Jeesus vapautti minut joogasta, Hekanaho kertoi.
