Kirjoittanut
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien valtion rahoituksen esitetty leikkaus rikkoisi perustuslakia, heikentäisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää toimintaa ja uhkaisi nostaa hautaustoimen maksuja.
Näin totesi kirkkohallituksen täysistunto 21.8.2024 antamassaan lausunnossa luonnokseen hallituksen esityksestä, jolla muutettaisiin kirkon valtionrahoitusta koskevaa lakia. Toteutuessaan hallituksen esitys laskisi pysyvästi kirkon valtiota saamaa rahoitusta sille määrättyjen yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta noin 20 miljoonalla eurolla.
Hallituksen leikkausehdotukset perustuvat hallituksen sopeuttamistoimiin liittyviin päätöksiin, joiden seurauksena kirkollisveron tuoton arvioidaan kasvavan reilusti. Kirkkohallitus muistuttaa, että kirkollisverotulot ja valtion rahoitus eivät kuitenkaan ole toisiinsa rinnastettavia kirkon tulolähteitä.
Valtion rahoitus on korvaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnille ja seurakuntayhtymille annetuista yhteiskunnallisista lakisääteisistä tehtävistä. Kirkko vastaa kaikkien vainajien, myös kirkkoon kuulumattomien hautaamisesta. Lisäksi sen tehtävänä on pitää huolta laajan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja ylläpitää osaltaan väestökirjanpitoa. Verovaroja käytetään sen sijaan seurakunnalliseen toimintaan.
Hallituksen esityksen ajatus siitä, että verovaroja käytettäisiin yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen, asettaa kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan suhteessa kirkkoon kuulumattomiin ja rikkoisi siis perustuslain 6 §:ssä säädettyä syrjintäkieltoa sekä 11 §:ssä säädettyä uskonnonvapautta.
Lausunnon mukaan hallituksen leikkausten toteutuminen merkitsisi keskimäärin noin 400 euron hautausmaksun korotusta hautausta kohden, jos lisäkustannus viedään suoraan hautaustoimesta perittäviin maksuihin. Tätä voidaan lausunnon mukaan pitää merkittävänä ja suorana vaikutuksena ihmisten arkeen.
”Hautausmaiden ylläpito ja vainajien hautaamisesta huolehtiminen ovat terveydensuojelullisesta näkökulmasta välttämättömiä yhteiskunnallisia tehtäviä. Hautausmaiden ylläpidosta vastaaminen kuuluu näin ollen viime kädessä yhteiskunnalle. Kun tällainen välttämätön yhteiskunnallinen tehtävä annetaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tehtäväksi, on perusteltua, että valtio huolehtisi myös seurakuntien taloudellisista edellytyksistä tehtävän hoitamiseen”, lausunnossa todetaan.
Lausunnossa muistutetaan myös, että vainajien hautaamiseen on seurakunnissa varauduttu kaikissa turvallisuustilanteissa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa ja kaikilla toimintatasoilla. Hautaustoimen valmiussuunnittelussa joudutaan siis varautumaan myös vainajien määrän äkilliseen kasvuun sekä riittäviin henkilöstö- ja koneresursseihin, kylmäsäilytystiloihin ja krematorioihin.
”Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että seurakuntien edellytyksiä edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen ei vaaranneta valtiovallan toimin”, kirkkohallitus toteaa.
Kirkkohallitus muistuttaa, että nykyiselläkään kirkon valtiolta saama rahoitus ei kata seurakuntien lakisääteisten tehtävien koko kustannusta. Nyt ehdotetun leikkauksen myötä rahoitus kattaisi enää noin 50 prosenttia tehtävien kokonaiskustannuksista. Tässä on myös ristiriita eduskunnan hallintovaliokunnan kantaan rahoituslakia käsiteltäessä, kun se katsoi, että kohtuullisena voidaan pitää 80 prosentin kattavuutta kokonaiskustannuksista.
