Kirjoittanut
KUUNTELE KLIPPI.
– Voimakkaat irtiotot suunnalta tai toiselta aiheuttavat helposti vahvoja reaktioita sosiaalisessa mediassa ja se maksaa kirkolle jäsenmenetyksiä. Meiltä kuluu valtavasti energiaa sisäiseen riitelyyn, ja sen takia olen huolissani kirkon tulevaisuudesta, murehtii kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo.
Älä alistu! -kampanjan jälkeen jotkut seurakunnat ovat halunneet jättää kirkkolain mukaiset kolehdit keräämättä kampanjan taustajärjestöille. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö toivoo seurakunnilta viileää harkintaa ja rauhallisuutta. Julkisyhteisöissä täytyy noudattaa lakia ja kirkkohallituksen tehtävänä on määrätä tietyt kolehdit ja päätös sitoo seurakuntia.
Kirkkohallitus keskustelee säännöllisesti kirkkokolehtien kriteereistä. Ensi vuoden kolehtien kriteerejä pohditaan vielä ennen kesälomia. On selvää, että talven ja kevään aikana kirkossa ja mediassa käyty keskustelu nousee samalla esiin.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo haluaisi lisätä läpinäkyvyyttä kolehtipäätöksiin.
– Järjestöjen ja tahojen, jotka saavat kolehteja, tulisi tarkemmin kertoa, mihin kohteeseen kolehti kerätään ja raportoida jälkikäteen siitä. Esimerkiksi lähetystyö Afrikassa on aika yleinen taso.
Keskitalon mukaan seurakunnissa on hyvä tietää, minkälaisia projekteja siellä tuetaan.
– Tällainen menettely vähentäisi epäluuloja ja lisäisi läpinäkyvyyttä. Kirkon järjestöt tekevät erittäin tärkeätä työtä, niin kotimaassa kuin lähetyskentilläkin ja kolehtivarat on keskeinen keino työn tukemisessa.
Seurakunnilla itsenäinen päätäntävalta lähetystyön avustuksiin
Seurakunta on itsenäinen päättäjä eli se voi omien painotustensa mukaan päättää, miten se jakaa lähetysavustuksia eri järjestöille. Kirkkohallitus ei sanele seurakuntien linjauksia, mutta kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivoo, että seurakunnissa elettäisiin kokonaiskirkollisen kehityksen mukana ja lähetysavustusten perusteena ovat kirkon viralliset lähetysjärjestöt.
– Kaikki lähetysjärjestöt ovat alustavasti sitoutuneet noudattamaan kirkon lähetysstrategiaa. Nyt pitäisi rauhallisesti katsoa, miten nämä periaatteet käytännössä toteutuvat.
– Järjestöjen, jotka tulevaisuudessakin saavat pitää kirkon virallisen lähetysjärjestön statuksen, odotetaan hyväksyvän kirkon viralliset ratkaisut eikä kotimaisia riitoja viedä lähetyskentille. Nämä ovat niitä asioita, joita siellä lähetysstrategiassa tuodaan esille ja toistaiseksi kaikki ovat sitoutuneet näihin.
Kansankirkon tie eteenpäin
Herätysliikkeissä pelätään, että suhtautumisesta parisuhderukoukseen tulee samanlainen salonkikelpoisuuden määrittelevä vedenjakaja kuin kannasta naispappeuteen. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivoo Radio Dein haastattelussa, että tämä ei olisi kirkon tie vaan kirkossa voitaisiin painottaa tätäkin kysymystä eri tavoilla.
– Kirkossa on yli neljä miljoonaa jäsentä, niinpä mielestäni ainoa mahdollisuus on, että sen sisällä sallitaan erilaisia painotuksia. Se ei merkitse sitä, että tietyistä perusasioista voisi olla ihan päinvastaisia näkemyksiä.
– Uskon ytimestä meillä täytyy olla kohtalaisen yhtenäinen näkemys, mutta mitä etäämmälle siitä mennään, niin voi olla erilaisia painotuksia, ilman että se hajottaa kirkkoa. Toivoisin, että se olisi aitoa moniäänisyyttä, jossa kunnioitettaisiin eritavalla ajattelevien näkemyksiä. Se on minusta tie tässä kansankirkossa eteenpäin.
– Poteroihin kaivautumisen tie on tässä mennyt aika pitkälle ja toivoisin, että nyt tilanne etenisi sillä tavalla, että voisimme löytää yhteisiä tavoitteita. Sellaisia, jotka veisivät evankeliumia ja kristillistä sanomaa eteenpäin. Olisi tärkeää löytää sellaisia yhteisiä lippuja joiden jäljessä voisimme yhdessä kulkea.
Jukka Keskitalo Viikon vieraana Radio Deissä torstaina 5.5. ja perjantaina 6.5. klo 15.20.
Kuuntele, mitä kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivoo jokaiselta osapuolelta, jotta kirkossa voisi toteutua rauhallinen rinnakkaiselo eri näkemysten kesken:
