Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Kirkkohallitus esittää: Jatkossa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin

 

Kirkkohallitus esittää marraskuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle Uusi seurakuntayhtymä 2015 -mallin seurakuntien rakenteiden kehittämiseksi paikallisella tasolla. Mallin mukaan kaikki seurakunnat kuuluisivat johonkin seurakuntayhtymään. Samalla poistuisi tarve seurakuntaliitoksiin kuntaliitosten yhteydessä.

 

Uusi seurakuntayhtymä 2015 koostuu seurakunnista, jotka nähdään kirkon elämän ja toiminnan perusyhteisöinä. Ne ovat alueellisesti rajattuja, kirkon jäsenistä muodostuvia kuulumisyhteisöjä. Seurakunnissa on oma kirkkorakennus, seurakuntaneuvosto luottamushenkilöelimenä ja oma kirkkoherra. Jatkossa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin.

Kirkkorekry neliöb. 11.-24.11.

Seurakuntayhtymän tehtävänä on mahdollistaa seurakunnissa tehtävä työ. Yhtymissä hoidetaan talouteen, hallintoon, kiinteistö- ja hautaustoimeen, viestintään sekä henkilöstöhallintoon liittyviä asioita.

Uudessa mallissa seurakuntien itsehallinto on pyritty pitämään mahdollisimman laajana. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän välinen vastuujako voi vaihdella. Uusi seurakuntayhtymä 2015 tunnistaa erilaiset ja erikokoiset seurakunnat ja pyrkii säilyttämään niiden elinvoimaisuuden samassa seurakuntayhtymässä.

Muutos nykyiseen käytäntöön on, että uudessa mallissa työnantajana toimii seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymä perustaa ja lakkauttaa virat sekä solmii työsopimussuhteet. Virat ja työsopimussuhteet ovat sijoitettuna seurakuntiin.

Seurakuntaneuvostot päättävät oman alueensa työntekijöiden valinnasta. Suuremmat henkilöstöhallinnolliset yksiköt antavat paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen henkilöstöpolitiikkaan ja mielekkäiden tehtävänkuvien rakentamiseen.

Jatkossa kuntaliitosten yhteydessä ei enää ole nykyisenkaltaista tarvetta uusiin seurakuntaliitoksiin. Aiemmin syntyneet kappeliseurakunnat ja kirkkopiirit voivat uudistuksen yhteydessä palautua seurakuntayhtymään kuuluviksi seurakunniksi, mikäli se paikallisesti arvioidaan toimivaksi ratkaisuksi. Myös seurakuntien jakautumisesta rovastikuntiin voidaan luopua.

Uuden lainsäädännön valmisteleminen edellyttää kirkolliskokouksen kannanottoa ja päälinjojen vahvistamista. Mallin käyttöönoton aikataulussa seurataan kuntauudistuksen aikataulua. Nyt hyväksytyssä ehdotuksessa kuvataan ainoastaan uuden mallin päälinjat. Mallin käyttöönottoon liittyvän valmistelun seuraavissa vaiheissa tehdään yksityiskohtaiset ratkaisut.

 

Kirkkohallituksen esitys kirkolliskokoukselle on luettavissa täältä.