Kirjoittanut
Kirkkohallitus esittää marraskuun kirkolliskokoukselle lakiuudistusta, jolla Suomessa asuva kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voisi liittyä luterilaisen kirkon jäseneksi.
Jäseneksi ottaminen edellyttää, että maahanmuuttaja osallistuu seurakunnan toimintaan kolmen kuukauden ajan. Ennen jäseneksi ottamista henkilölle annetaan tarvittavaa kasteopetusta, ja hänen tulee tunnustaa kirkon usko.
Esityksellä pyritään turvaamaan seurakuntien perustehtävän toteuttaminen maassa asuvien ulkomaalaisten parissa sekä vahvistamaan positiivista uskonnonvapautta. Verotusoikeus ja vaalikelpoisuus sisältyvät jäsenyyteen vasta kun maahanmuuttajan kotikunta vahvistetaan.
Kirkkolain muutos ehdotetaan tulevaksi voimaan kuuden kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta. Seurakunnille laaditaan asiasta ohjeistus.
Nykyisten säännösten mukaan ulkomaalainen voi liittyä kirkon jäseneksi vain silloin, kun hänellä on kotikuntalain mukainen kotikunta Suomessa. Tilastoihin perustuvan arvion mukaan maahanmuuttajista reilusti yli puolet on kristittyjä.
Kirkkohallitus tukee isyyslain uudistusta
Kirkkohallitus antoi täysistunnossaan 18.10.2011 lausunnon myös oikeusministeriön arvomuistiosta, jossa käsitellään vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain uudistamista. Lain tavoitteena on edistää erityisesti avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeudellisen aseman yhdenvertaisuutta.
Isyyslainsäädännön ensisijaisena tarkoituksena tulee kirkkohallituksen lausunnon mukaan huolehtia siitä, että lapsella on mahdollisuuksien mukaan aina sekä isä että äiti. Oikeudellisen isäsuhteen rinnalla lapsen kehitykselle ratkaisevaa on sosiaalisesti toimiva isä-lapsi-suhteen syntyminen sekä biologisen alkuperän tunteminen.
Laissa määritelty isyysolettama tulee kirkkohallituksen mielestä jatkossakin koskea vain avioliitossa syntyneitä lapsia. Kirkkohallitus kannattaa arvomuistion ehdotusta, jonka mukaan isyys voidaan todeta avioliiton perusteella myös silloin, kun lapsi on saanut alkunsa ennen avioliiton solmimista ja syntynyt vasta isän kuoleman jälkeen. Samoin lausunnossa kannatetaan mahdollisuutta isyyden tunnustamiseen lapsen kuoleman jälkeenkin.
”Kirkkohallituksen oikeusministeriölle antamansa lausunnon lähtökohtana on korostaa kaikissa tapauksissa lapsen etua ja oikeuksia sekä kristillisen avioliiton merkitystä”, Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa todetaan.
