Kirkkohallitus esittää lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle, että valtion kotouttamisohjelmassa tuotaisiin selkeämmin esiin uskonnollisten yhdyskuntien rooli. Kotouttamislaissa ne mainitaan tahoina, jotka voivat osallistua kunnan kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan.
Kirkkohallituksen mukaan oman kielen ja kulttuurin vaalimisen ohella mahdollisuus oman uskonnon harjoittamiseen voi helpottaa kotoutumista olennaisesti.
”Uskonnolliset yhteisöt toimivat sillanrakentajina kulttuurien, uskontojen ja eri väestönosien kesken. Ne voivat tarjota maahanmuuttajille solidaarisuutta ja vahvistaa monella tavalla mahdollisuuksia selvitä arjesta uudessa ympäristössä”, kirkkohallitus muotoilee.
”Myös tasokas oman uskonnon opetus voi osaltaan edistää nuorten luontevaa liittymistä omaan uskonnolliseen perinteeseen ja toisaalta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla vuorovaikutus eli kotouttamistoimet haastavat paikallisia tahoja, seurakuntia ja kaikkia kunnan palvelusektoreita avautumaan maahanmuuttajille”.
Enemmistö Suomeen muuttavista maahanmuuttajista on kristittyjä, ja kristilliset seurakunnat muodostavat maailmanlaajuisen paikallisverkoston, joka tukee monin tavoin maahanmuuttajia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa toimii kymmeniä maahanmuuttajaseurakuntia.
Lausunto annettiin valmisteluvaiheessa olevan ohjelman sisältöön. Valtion ensimmäinen kotouttamisohjelma valmistellaan kevään aikana.