Keskustapuolueen puheenjohtajuus on MTV3:n politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Timo Haapalan mukaan kahden kauppa: paikasta kisaavat Kokkolan nuorisoihme Tuomo Puumala, 30 ja ensimmäisen kauden kansanedustaja, kempeleläinen Juha Sipilä, 51.
Kirkkohistorian dosentti Timo Junkkaala katsoo, että rauhansanalaisiin kuuluvaa Sipilää yritetään nyt leimata aiheettomasti vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvillä mielikuvilla.
Keskustan ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Peter Albäck kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että ”moni ei vielä tiedä, että Sipilä kuuluu lestadiolaisiin” ja kyselee, voiko ”tämän lahkon jäsen olla poliittisen puolueen puheenjohtaja.”
– Muuten hyvä, mutta väite ei ilmeisesti täytä totuuden tunnusmerkistöjä. Omassa blogissaan Sipilä sanoo, että hänen juurensa ovat nk. rauhansanalaisuudessa, mutta torjuu olevansa lestadiolainen, kirjoittaa Timo Haapala MTV3-sivustolla.
”En siis kuulu nk. vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen, mihin useammat lestadiolaisuuden liittävät, mutta minulla on ystäviä senkin liikkeen parissa ja olen oppinut arvostamaan heitä”, Sipilä puolestaan kommentoi blogissaan.
Dosentti Timo Junkkaala huomauttaa Seurakuntalaiselle, että Rauhan Sana, joka sekin on yksi lestadiolaisuuden suuntauksista, on kuitenkin ”aivan eri asia kuin vanhoillislestadiolaisuus”.
– Viimeaikainenkin kohu mediassa on koskenut nimenomaan vanhoillislestadiolaisuutta. Albäck on joko tahattomasti tai tahallisesti lyönyt Sipilään epämääräisen leiman.
– Rauhansanalaisuus ei ole lahko vaan luterilaisen kirkon sisällä toimiva hengellinen liike samaan tapaan kuin vaikkapa herännäisyys ja evankelisuus.
– Lahko on epämääräinen ja usein negatiivisesti ladattu sana. Sillä tarkoitetaan yleensä kirkon ulkopuolista uskonnollista ryhmää, joka voimakkaasti erottautuu muista. Sana ei kuvaa hyvin lestadiolaista liikettä, joka on halunnut pysyä kirkon sisällä. Missään nimessä sana ”lahko” ei sovi yhteen rauhansanalaisuuuden kanssa, Junkkaala korostaa.
Junkkaalan mielestä kysymys siitä, voiko johonkin hengelliseen liikkeeseen lukeutuva olla poliittisen puolueen puheenjohtaja, on kummallinen.
– Kyse on silloin siitä, voiko kristillisen elämänkatsomuksen omaava toimia poliittisen puolueen puheenjohtajana. Timo Soini ja Päivi Räsänen ovat osoittaneet, että voi. Jutta Urpilainenkin on kertonut seurakuntanuoritaustastaan ja kantaa näyttävästi ristiä kaulassaan.
– Näyttää siltä, että kristillinen vakaumus herättää luottamusta joka puolueessa. Kristillistä uskoa tunnustaviin on näköjään opittu luottamaan, Junkkaala arvioi.
Keskustan uusi puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa Rovaniemellä ensi viikon perjantaina.
Rauhansanalaisuus on lestadiolaisen herätysliikkeen suuntaus, joka tunnetaan myös nimityksillä pikkuesikoisuus tai Rauhan Sana -lestadiolaisuus. Ryhmä erkani vanhoillislestadiolaisuuden pääsuunnasta SRK-lestadiolaisuudesta vuonna 1934. Rauhansanalaisia on Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa noin 16 000- 19 000.
Lue myös MTV3:n juttu aiheesta