Joka kolmas Suomen sakraalirakennuksissa viimeisen kymmenen vuoden aikana sattunut tulipalo on sytytetty tahallaan.
Osuus on huomattavan korkea, verrattiinpa sitä koko rakennuskannan tai vain vanhojen rakennusten vastaavaan lukuun, projektitutkija Päivi Mäkelä Turun yliopistosta kertoo. Hän on perehtynyt tahallisesti sytytettyihin tulipaloihin.
Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmän mukaan vuosina 2001-2010 sattui 42 tulipaloa kirkossa, kappelissa, luostarissa tai rukoushuoneessa. Niistä 14 oli sytytetty tahallaan.
Mäkelän mukaan hengellisten rakennusten tulipalot näyttävät lisääntyneen takavuosikymmenistä. Myös pienten uskontokuntien rakennuksia yritetään sytyttää aiempaa useammin, vaikka edelleen evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko on tavallisin sytyttämisen kohde.
Tänäkään kesänä kirkonpolttoyrityksiltä ei ole vältytty. Kesäkuun alussa Espoon Perkkaan kappelilla paloivat autonrenkaat ja pari päivää myöhemmin hupparimies iski Tervakosken puukirkkoon Janakkalassa Kanta-Hämeessä. Palomiehet sammuttivat molemmat palot alkuunsa.
Poliisin mukaan Tervakosken kirkon sytyttämisen on tunnustanut 26-vuotias, tekohetkellä päihtynyt janakkalalaismies. Esitutkintatietojen perusteella epäillyllä ei ole kirkkoon kohdistuvaa vihaa.
Sakraalirakennusten sytyttämisten taustalta paljastuu yleensä henkistä pahoinvointia, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Mäkelän mukaan osa sytyttäjistä onkin hakenut apua vaikeuksiinsa seurakunnasta tai muusta hengellisestä yhteisöstä, mutta koettuaan pettymyksen tarttunut bensiinikanisteriin.
Toisille hengellisen rakennuksen sytyttäminen on taas hätähuuto ja keino poistaa ahdistusta eikä niinkään kirkkoa vastaan suunnattu mielenilmaus.
Tyypillisesti hengellisen rakennuksen sytyttäjä on parikymppinen juopunut mies, jolla on alhainen koulutustausta. Toisinaan tekijöillä on taustallaan myös aiempaa rikosrekisteriä.
– Iso osa tahallisesti sytytetyistä tulipaloista on päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyä harkitsematonta sekoilua, Mäkelä kiteyttää.
