Ev.-lut. seurakuntien kirkkoherrat ovat erimielisiä turvapaikanhakijoiden kastamisesta, mutta Kirkkohallituksen kansliapäällikön mukaan kirkkolaki on selvä.
Uusi Tie uutisoi viime viikolla paikallisseurakuntien toimittamista turvapaikanhakijoiden kasteista. Kartoituksessa otettiin yhteyttä 165 paikallisseurakunnan kirkkoherraan ja 128 seurakunnasta vastattiin annetun ajan puitteissa. Näissä 128 seurakunnassa oli kastettu 117 turvapaikanhakijaa viime syksystä lähtien.
Kartoitusta tehdessä kävi ilmi, että kirkkoherrat suhtautuvat turvapaikanhakijoiden kastamiseen eri tavoin. Muutama heistä koki, että se ei ole luvallista nykyisen lain puitteissa. Eräs kirkkoherra nimitti turvapaikanhakijoiden kastamisen omavaltaiseksi toiminnaksi, sillä hänen mukaansa kastaminen on mahdollista vasta turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen, kun henkilöllä on kotikunta.
Suurin osa kirkkoherroista oli kuitenkin valmis opettamaan ja kastamaan halukkaita. Eräs tämän kannan edustaja sanoi, että opetuksen epääminen olisi hengellistä heitteillejättöä.
Uusi Tie kysyi Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalolta, miten seurakuntia on ohjeistettu turvapaikanhakijoiden suhteen.
– Kirkkolaissa on asiasta varsin selkeä säännös. Sen mukaan ”Suomessa asuva, kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voi liittyä kirkon jäseneksi, jos hän on osallistunut seurakunnan toimintaan kolmen kuukauden ajan.” Tämä säännös astui voimaan vuoden 2014 alusta ja sen tarkoituksena oli juuri mahdollistaa kaste ja seurakuntaan liittyminen tällaisissa tapauksissa.
Seurakuntia ohjeistettiin lainmuutoksesta loppuvuodesta 2013 lähetetyssä Kirkkohallituksen yleiskirjeessä. Keskitalo arvelee, että kaikissa seurakunnissa ei ilmeisesti olla tietoisia voimassa olevasta kirkkolaista, mikä selittäisi erilaisia käytäntöjä.
Kristillinen usko ylittää kultuurien rajat
Kansliapäällikkö pitää tärkeänä, että seurakunta on kutsuva myös turvapaikanhakijoita kohtaan.
– Kaste ei edellytä turvapaikkapäätöstä, mutta on tärkeää, että ehto osallistuminen seurakunnan toimintaan täyttyy ja kasteopetus on riittävän perusteellista.
Uudet jäsenet voivat hänen mukaansa rikastuttaa paikallisseurakuntien elämää, sillä kristillinen usko on kulttuurien rajat ylittävää.
– Kirkkomme on osa Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa. Siksi on tärkeää, että kristityksi kääntynyt ja kasteopetusta saanut turvapaikanhakija voi liittyä luterilaiseen seurakuntaan osallistuttuaan seurakunnan toimintaan.
Lue aiheesta lisää Uuden Tien verkkolehdestä.