Kalliisti ylläpidettävät, korjausta odottavat kirkot ja seurakuntatalot ovat mittava taloudellinen rasite.
Useissa maissa kirkkojen käyttöaste on vähentynyt ja samalla kirkkorakennusten käyttötarve on muuttunut. Pohjoismaista varsinkin Ruotsissa on kirkkoja tiheässä, mutta seurakuntien koko on prosentuaalisesti pienempi kuin Suomessa tai Norjassa.
– Kirkkorakennuksia voidaan mukauttaa muuttuneeseen tilanteeseen. Ratkaisuja etsittäessä on huomioitava uskonnollisten arvojen lisäksi ekologisuuden vaatimukset ja kirkkorakennuksia koskevat lait, jotka vaihtelevat maittain, viikonvaihteessa päättyneessä pohjoismaisessa Kirkko ja ympäristö -seminaarissa puhunut kulttuuriperintökoordinaattori Henrik Lindblad sanoo.
Esimerkiksi uusgoottilainen Jakobin kirkko Oslossa jäi vaille käyttöä, koska lähistöllä on monia muita kirkkoja. Kirkossa järjestetään edelleen jumalanpalveluksia eikä alttariin ole kajottu, vaikka se muuten on muutettu 550 henkeä vetäväksi, modernilla tekniikalla varustetuksi konserttisaliksi.
– Alkuperäistä tarkoitusta ei aina pystytä suojaamaan. Esimerkiksi Britanniassa kirkkoja on myyty asuinrakennuksiksi tai ne ovat saaneet uuden elämän pubina, pankkina tai koululaisten harrastustilana, Lindblad kertoo.
Yhteiskäyttöä ja monitoimikirkkoja
Suomessa monilla seurakunnilla on vastuullaan myös seurakuntatalon korjaustarpeet.
– Seurakuntatalosta voidaan luopua, mikäli korvaavat tilat saadaan muualta. Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi tilojen yhteiskäyttö kunnan kanssa, arvioi yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta.
Sotien jälkeen rakennetuista kirkoista monet on tehty monitoimimuotoon ja niiden yhteydessä on myös muita toimintoja. Pihkalan mukaan varsinkin suurten kirkkojen muuttamista monitoimikirkoiksi voi harkita. Se ei silti ole patenttiratkaisu ja vaatii suunnittelua.
Seurakuntalaisissa kirkkoon kajoaminen herättää monesti vastustusta, sillä ajatus kirkkorakennuksen pyhyydestä on vahva. Myös Museovirastolla on asiaan kantansa.
Esimerkiksi penkkien korvaaminen liikuteltavilla tuoleilla ei ole mahdollista etenkään vanhemmissa rakennuksissa, joissa ne ovat tärkeä osa interiööriä.
Hyvä ratkaisu on tehty esimerkiksi Kerimäellä. Vuonna 1847 valmistuneen, maailman suurimman puukirkon jatkeeksi rakennettiin vuonna 1953 talvikirkko.
– Lämmityskustannuksissa säästetään merkittävästi. Monet ongelmia tuovista kirkoista ovat uudempia, kuten Valkeakosken kirkko, jossa on laajoja lasipintoja ja vain vähän lämpöeristystä, Pihkala kertoo.
Pyhää taidetta modernisti
Kirkkotaiteessa on totuttu pitäytymään tiukasti traditioon. Se on kuin yhteistä kieltä, jota ymmärretään kaikkialla kristityssä maailmassa.
– Sakraali taide on lähestynyt yhä enemmän taiteen valtavirtauksen muotokieltä. Pohjoismaissa on alettu luoda kirkkotaidetta, jossa jätetään tilaa omalle tulkinnalle ja kokemukselle, kuvataiteilija, rehtori Jörn-Henrik Olsen kertoi kirkkohallituksen järjestämässä seminaarissa.
Ekspressionistinen ja jopa abstrakti taide voivat myös kuvata tunnistettavaa, kristillistä teemaa. Esimerkiksi sininen väri liittyy kaipuuseen ja tunteeseen siitä, että ollaan erossa jostakin.
Oman aikamme epäkohtia voidaan tuoda esille taiteen keinoin. Esimerkiksi piittaamattomuus luonnon tuhoutumisesta on tämän ajan synti, Helsingissä pidetyssä konferenssissa todettiin.
