Kirjoittanut
Nykyinen seurakuntarakenne ei tue riittävästi ihmisten sitoutumista seurakunnan jäsenyyteen. Seurakuntien väliset taloudelliset erot kärjistyvät. Seurakuntayhtymien vaaleissa hylätään runsaasti ääniä epäselvän vaalikäytännön takia.
Siinä syitä, miksi seurakuntamallia halutaan kirkossa kehittää. Kirkkohallituksen Uusi seurakuntayhtymä 2015 -rakennemalli esittää, että kaikki seurakunnat kuuluisivat tulevaisuudessa seurakuntayhtymiin. Tällä viikolla kokoontuvassa kirkolliskokouksessa on käyty vilkasta keskustelua kirkkohallituksen esityksestä. Suurimmassa osassa puheenvuoroista esitykseen on suhtauduttu myönteisesti.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus on esittänyt tällä viikolla kokoontuvalle kirkolliskokoukselle, että se ottaisi kantaa Uusi seurakuntayhtymä 2015 -rakennemalliin. Sen mukaan jokainen seurakunta kuuluisi seurakuntayhtymään.
Esityksen mukaan uusi seurakuntayhtymä ”on kevytrakenteinen palveluorganisaatio”, joka mahdollistaa sen, että seurakunnat voivat keskittyä perusseurakuntatyöhön. Talouden, hallinnon, kiinteistö- ja hautaustoimen ja viestinnän asiantuntijuus olisi puolestaan seurakuntayhtymässä.
Seurakuntarakenteen uudistaminen nousee toisaalta nykyisistä ongelmista ja epäkohdista, toisaalta ensi vuonna toteutuva kuntauudistus asettaa oman paineensa, sillä kirkkolain mukaan seurakuntien rajojen kuuluu noudattaa kuntarajoja.
”Kirkko tukehtuu hallintoon”
Uudesta seurakuntarakennemallista keskusteltiin kirkolliskokouksessa maanantaina ja keskiviikkona. Monissa puheenvuoroissa oltiin tyytyväisiä esityksen taustatyöhön ja kannatettiin esityksen perusmallia, vaikkakin yksityiskohtiin esitettiin tarkennuksia.
Muun muassa kirkolliskokousedustaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Vantaalta piti esitystä kannatettavana.
– Puhuuko kirkko tarpeeksi Jumalasta, rakkaudesta ja armosta? Hallinto syö tällä hetkellä voimavaroja kohtuuttomasti. Kirkko tukehtuu hallintoon, eikä Sanan julistukselle ja hengelliselle työlle jää aikaa. Se näkyy myös kirkon julkisessa kuvassa, Ala-Kapee-Hakulinen totesi keskiviikkona.
Osassa seurakunnista on kuntauudistusten myötä päädytty yhteen isoon seurakuntaan seurakuntayhtymän sijaan. Näin tehtiin esimerkiksi Salossa vuonna 2009. Salolainen kirkolliskokousedustaja Annika Määttänen on sitä mieltä, että kokemukset tästä ovat olleet hyviä eivätkä salolaiset ”halua ottaa askelta taaksepäin” ja siirtyä seurakuntayhtymämalliin.
”Vaikka olemmekin yksi suuri seurakunta, jumalanpalvelusyhteisöt alueilla eivät ole minnekään kadonneet, eikä vapaaehtoistoiminta näivettynyt. Päinvastoin usealla alueella jumalanpalveluselämä on merkittävästi virkistynyt ja jumalanpalveluksiin osallistuvien määrät kasvaneet. Kun aluekappalaisilla ei ole kirkkoherran hallinnollisia tehtäviä, heillä on aikaa ja voimavaroja paneutua alueensa hengellisen elämän johtamiseen ja kehittämiseen yhdessä seurakuntalaisten kanssa”, Annika Määttänen sanoi kirkolliskokouksessa maanantaina.
