Kirjoittanut
Kirkon tulevaisuusselonteko ehdottaa kirkolliskokouksen työmäärän vähentämistä. Ehdotuksen mukaan kirkolliskokous voisi kokoontua kerran vuodessa. Nyt kirkolliskokous kokoontuu viiden päivän ajaksi kaksi kertaa vuodessa. Kirkolliskokousedustajat suhtautuvat ajatukseen ristiriitaisesti.
Tuoreen kirkon tulevaisuusselonteon ”Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa” mukaan kirkolliskokouksen työmäärää voidaan vähentää ja kehittää painotusta kohti yhteisiä sisältökysymyksiä. Vastuuta taloudesta ja lainsäädännöstä voisi siirtää kirkkohallitukselle ja kirkon oppia ja uskoa koskevissa asioissa piispainkokoukselle.
”Tavoitteeksi voidaan ottaa esimerkiksi kerran vuodessa kokoontuva kirkolliskokous tai kokoontumiseen käytetyn ajan lyhentäminen muilla tavoilla.”
Kirkolliskokousedustaja Janne Kaisanlahti ei pidä hyvänä olennaisten tehtävien siirtämistä kirkkohallitukselle.
– Totta kai kirkolliskokouksessa asiat joutuvat käymään läpi raskaan prosessin. Mutta tehtävien siirtäminen kirkkohallitukselle on askel kohti harvainvaltaa kirkossa. Kirkolliskokoushan nyt linjaa kirkon tärkeimmistä tehtävistä ja uskon ja opin tulkinnasta. Jos halutaan säilyttää tällainen kansankirkon eduskunta, en minä lähtisi tehtäviä muuttamaan – korkeintaan niin päin, että niitä lisätään, Kaisanlahti kommentoi Seurakuntalainen.fi:lle.
– Kirkolliskokouksessa on kohtuullisen hyvä skaala erilaisia henkilöitä eri herätysliikkeistä ja erilaisista vakaumuspainotuksista eri puolilta maata. Kirkkohallituksessa on paljon kapeampi edustus: yksi edustaja per hiippakunta, Kaisanlahti huomauttaa.
Turhaa hallintoa on karsittava
Edustaja Antti Siukonen puolestaan pitää ehdotusta tavoiteltavana, tosin se edellyttää kirkon hallinnon tehostamista.
– Kirkon organisaatiossa on osia, jotka ovat paisuneet vuosikymmenten ja vuosisatojenkin aikana, emmekä ole osanneet purkaa niitä rakenteita, joita emme tarvitse. Sellaista työtä on paljon. Kirkolliskokouksessa on paljon sellaista, että me työllistämme itse itseämme raskaalla hallinnolla. Kun sitä pystytään tehostamaan, varmasti päästään myös siihen, että kirkolliskokoukseen ei tarvitse kokoontua niin usein.
Siukonen muistuttaa, että aina kun hallintoa voidaan järkevästi karsia, se pitää tehdä.
– Joku on sanonut osuvasti, että kaiken hallinnollisen päätöksenteon pitäisi palautua siihen, miten me edistämme evankeliumia. Ja jos sitä ketjua ei pystytä löytämään, sitten hallinto on turhaa, Siukonen sanoo.
Edustaja Riku Rinteen mukaan kirkolliskokousviikot ovat nyt niin täynnä asioita, että kahden viikon supistaminen yhteen viikkoon vaatisi asioiden perusteellisemman valmistelun.
– Minun kalenteriini sopisi yksi viikko oikein hyvin. Tämä vie niin paljon aikaa. Mutta kyllä tämä on niin vaativaa asioiden laajuuden ja monimutkaisuuden suhteen, että en yhtään ihmettele, että tämä menee näin.
Rinne on mukana tulevaisuusvaliokunnassa, joka pohtii parhaillaan kirkon keskushallinnon keventämistä.
– Prosessi on tosi tärkeä, emmekä me missään tapauksessa ole tyytyväisiä tähän nykysysteemiin, Rinne toteaa.
Lue myös:
Kolme kuvaa tulevaisuuden kirkosta
