Kirjoittanut
Kirkolliskokous käsitteli perjantaina 8.11.2024 määräenemmistösäännöksen muuttamista yleisvaliokunnan mietinnön pohjalta. Asian käsittely palautettiin äänestyksen jälkeen yleisvaliokuntaan.
Valiokunta yksinkertaisti ja selkeytti ensimmäisen käsittelyn jälkeen mietinnön päätöskohtia 1 ja 2 niin, että niissä ei ole mainittu yksittäisiä kirkkolain lukuja tai pykäliä. Mietinnössä ei muutettu kohtaa, jossa ehdotettiin, että määräenemmistön säilytetään vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Tästä kohdasta jätetty eriävä mielipide jäi voimaan myös korjatussa mietinnössä.
Kirkolliskokous äänesti määräenemmistön lieventämisestä kahteen kolmasosaan nykyisen kolmen neljäsosan sijaan. Ehdotus lieventämisestä sai 56 ääntä, kun taas nykyisen kolmen neljäsosan määräenemmistön säilyttämisen puolesta äänesti 43 edustajaa. Näin ollen kirkkohallituksen valmisteluun etenee ehdotus, jossa kirkkolain edellyttämänä määräenemmistö muuttuisi kahteen kolmasosaan äänistä.
Kirkolliskokous päätti lisäksi antaa kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella lainsäädännön muutokset, joiden jälkeen kirkolliskokouksen päätöksissä määräenemmistö vaaditaan asioissa, jotka koskevat raamatunkäännöstä, kristinoppia, virsikirjaa tai kirkkokäsikirjaa.
Myös kirkon uskoa ja oppia koskevat päätökset tai niihin pohjautuvat periaatteelliset kannanotot sekä ryhtyminen toimenpiteisiin niiden johdosta edellyttäisi määräenemmistöä.
Määräenemmistöä edellytettäisiin niin ikään niissä kirkkolain ja -järjestyksen muutoksissa, jotka käsittelevät ainakin kirkon uskoa, tunnustusta ja oppia, kirkon jäsenyyden edellytyksiä, määräenemmistösäännöksiä, jumalanpalvelusta, sakramentteja, kirkollisia toimituksia, kirkon hallinnollista jakoa sekä pappis- ja piispanvirkaa.
