Kirkolliskokous hyväksyi viime viikolla kirkon keskushallinnon uudistuksia. Uudistuksilla pyritään selkiyttämään toimielinten tehtäviä ja toimivaltaa sekä keventämään hallintoa ja lisäämään joustavuutta.
Kirkon ulkoasiain neuvosto lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle. Kirkon työmarkkinalaitos liitettiin tiiviimmin kirkkohallituksen yhteyteen sekä annettiin kirkkohallitukselle oikeus vahvistaa itselleen työjärjestys.
Piispainkokouksen kokoonpanoon kuuluvat jatkossa vain piispat, kun tähän saakka piispainkokouksen jäseniä ovat olleet myös hiippakuntien pappisasessorit. Kenttäpiispalla on piispainkokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Kenttäpiispan ja arkkipiispan asemat herättivät keskustelua
Uudistuksessa herätti eniten keskustelua kenttäpiispan aseman muutos. Kirkolliskokousedustaja Pekka Niiranen teki vastaehdotuksen, jonka mukaan kenttäpiispalla olisi ollut täysivaltainen asema piispainkokouksessa. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 48-51.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Savela totesi, että kenttäpiispan aseman voidaan katsoa jopa vahvistuvan, sillä piispainkokous on nyt uudenlainen, pienempi toimielin, jonka keskusteluun osallistuminen on suhteessa merkittävämpää.
Toisessa käsittelyssä keskushallinnon uudistusesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Päätösten vaikutukset lapsiin on arvioitava
Kirkolliskokous sisällytti kirkkojärjestykseen lapsivaikutusten arvioinnin. Kirkollisten viranomaisten on jatkossa päätöstensä valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon päätöksen vaikutukset lapsiin. Päätös kirkkojärjestyksen muutoksesta tehtiin yksimielisesti.
Tarkoituksena on edistää lapsen edun ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumista kirkon päätöksenteossa ja toiminnassa. Lapsivaikutusten arvioinnin osana lasten ja nuorten mielipiteitä selvitetään eri menetelmin riippuen kyseessä olevasta asiasta.
Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiaita. Kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan tammikuun alussa 2015.
Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen ja huomioiminen vahvistaa heidän osallisuuttaan kirkossa. Nuorten osallisuus oli esillä kirkolliskokouksessa myös aiemmin viime viikolla liittyen jo vuonna 2009 tehtyyn edustaja-aloitteeseen. Lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kirkkojärjestykseen toteuttaa osaltaan myös tämän aiemman aloitteen tavoitteita.