Kirjoittanut
Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan 13.2.2024. Kirkon viestintä ja ruotsinkielinen viestintä tiedottavat alustavista vaalituloksista 14.2. alkaen.
Alustavista vaalituloksista tiedotetaan 14.2. alkaen mediajakelulla lähetettävillä tiedotteilla, jotka päivittyvät myös evl.fi/tiedotteet-verkkosivustolle pienellä viiveellä. Tiedot valituista päivitetään lisäksi evl.fi/plus-palveluun sitä mukaa, kun tiedot saapuvat hiippakunnista. Hiippakuntavaltuustovaalien tuloksista kertovat hiippakuntien tuomiokapitulit.
Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit. Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet. Annetut äänet lasketaan hiippakuntien vaalilautakunnissa.
Kirkolliskokousvaaleissa on koko maassa 715 ehdokasta, joista maallikkoja on 508 ja pappeja 207. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita.
Ehdokkaat esittäytyvät Ehdokasgalleriassa
Ehdokkaisiin voi tutustua kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalien ehdokasgalleriassa, joka löytyy verkkosivustolla evl.fi/ehdokasgalleria. Verkkopalvelussa on esittelyt ja perustietoa ehdokkaista. Kirkolliskokoukseen valitut päivitetään ehdokasgalleriaan.
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2024–30.4.2028. Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensimmäiseen istuntoviikkoonsa Turkuun 13.–17. toukokuuta.
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle. Hiippakuntavaltuustossa on 21 jäsentä, joista 14 on maalikoita ja seitsemän pappeja.
Kirkon viestintä
