Kirjoittanut
Kirkkohallitus hyväksyi kirkolliskokoukselle lähetettäväksi esityksen hiippakuntarajojen tarkistamisesta. Esityksen taustalla on kirkolliskokouksen toimeksianto hiippakuntajaon tarkistamisesta niin, että se vastaa maakuntarajoja.
Hiippakuntien lukumäärä on tarkoitus pitää ennallaan. Kirkkohallituksen esitys tähtää kirkon ja muiden toimijoiden välisten yhteistyörakenteiden selkeyttämiseen.
Suomessa on 18 maakuntaa ja kirkolla on yhdeksän hiippakuntaa. Paikoin hiippakunta- ja maakuntarajat sekoittuvat toisiinsa. Esimerkiksi Keski-Suomessa Konnevesi ja Hankasalmi kuuluvat Kuopion hiippakuntaan, kun muutoin maakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan.
Esityksen mukaan kukin suomenkielinen hiippakunta muodostuisi 2–4 maakunnan enemmistöltään suomenkielisistä seurakunnista. Hiippakunnat muodostuisivat maakuntakokonaisuuksista seuraavasti:
1) Turun arkkihiippakunta: Varsinais-Suomi ja Satakunta
2) Tampereen hiippakunta: Kanta-Häme ja Pirkanmaa
3) Oulun hiippakunta: Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi
4) Mikkelin hiippakunta: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Päijät-Häme
5) Kuopion hiippakunta: Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo
6) Lapuan hiippakunta: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi
Suurin muutos nykytilaan verrattuna olisi kaikkien Päijät-Hämeen alueen seurakuntien sijoittuminen Mikkelin hiippakuntaan. Nykyisellään Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta muodostuva Mikkelin hiippakunta on väkimäärältään melko pieni. Päijät-Hämeen alue siirtyy Tampereen hiippakunnasta Mikkelin hiippakuntaan.
Muutos ei vaikuta Helsingin ja Espoon hiippakuntiin, jotka muodostuvat yhdessä Uudenmaan maakunnan alueesta. Esitys ei koske myöskään Porvoon hiippakuntaa, jonka alue muodostuu kielellisin perustein.
Esityksen mukaan muutokset astuvat voimaan 1.1.2020.
