Kirjoittanut
Kirkkohallituksen täysistunto kirjoitti tiistaina uuden sanamuodon kolehtien määräytymisperusteista. Kansliapäällikkö ja täysistunnon jäsen rauhoittelevat: kaikille kirkon lähetysjärjestöille voidaan silti päättää kerätä.
Kirkkohallituksen täysistunto teki muutaman sanan muutoksen kolehtien määräytymisperusteiden sanamuotoihin kokouksessaan tiistaina.
Nyt perusteissa sanotaan, että ”kirkon viralliset lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu, jotka ovat solmineet kirkkohallituksen kanssa perussopimuksen, voivat saada virallisia kolehteja ja suosituskolehteja.”
Aiempien perusteiden mukaan kaikille lähetystyön sopimusjärjestöille osoitettiin vähintään yksi virallinen kolehti vuodessa.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokunan mukaan taustalla on joidenkin seurakuntien kannanotto sen puolesta, että seurakuntien ei olisi pakollista kerätä kolehtia niille järjestöille, joita ne eivät tue myöskään talousarviomäärärahoin tai joiden kanssa seurakunnalla ei ole yhteistyötä.
– Toisaalta taustalla on se, että uusi muotoilu kannustaa lähetysjärjestöjä entistäkin tarkemmin huomioimaan hakemuksissaan kolehtien määräytymisperusteet ja valintakriteerit, Huokuna sanoo.
Suuri menetys pienelle järjestölle
Pieni muutos sanamuodossa voi merkitä pienelle järjestölle suurta taloudellista menetystä. Jos virallinen kolehti jäisi saamatta, se tarkoittaisi kahden pioneerialueella työskentelevän lähetystyöntekijän työn loppumista, Kylväjän talousjohtaja Mikko Puhalainen toteaa.
Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen Vuokko Vänskä halusi etsiä yhteistyöhakuista ratkaisua, eikä jättänyt eriävää mielipidettä, vaikka harkitsi sitä.
– Kyllä minua jäi hiukan vaivaamaan, etten sitä jättänyt.
Vänskä toimi pitkään Kansanlähetyksen lähetystyöntekijänä Japanissa.
Hän kertoo yrittäneensä pitää esillä lähetystyön käytännön näkökulmaa, johon pitäisi tällaista päätöstä tehtäessä keskittyä enemmän kuin kotimaan kirkkopolitiikkaan.
Tappiomielialaa ei pidä lietsoa.
Tappiomielialaa ei kuitenkaan pidä lietsoa, Vänskä huomauttaa.
– Sanamuodon muutos ei vielä merkitse, etteivät kaikki lähetysjärjestöt saisi virallista kolehtia. Ei pidä mennä asioiden edelle, eikä luovuttaa. Paljon on seurakuntia, jotka haluavat kerätä kolehdin kaikille järjestöille.
Vänskän mielestä penkissä istuvalle seurakuntalaiselle voisi antaa päätösvaltaa.
– Jos kokee, että ei haluaa tukea jotakin järjestöä, haaviin voi laittaa sentin tai napin, Vuokko Vänskä sanoo.
”Nyt tekemään huolellisia hakemuksia!”
Pekka Huokuna huomauttaa, että muutoksessa pyrittiin seuraamaan täysistunnon tahtotilaa.
– Asiasta on käyty hyvää ja rakentavaa keskustelua. Tämä täysistunto päätti kolehtien määräytymisperusteista ja valintakriteereistä nyt ensimmäistä kertaa.
Myös Huokuna korostaa, että tiistain kokouksessa päätettiin vasta kolehtien määräytymisperusteista ja valintakriteereistä.
Kirkon missiolla on seurakuntien vankka tuki.
– Toivottavasti tämä rohkaisee sekä lähetysjärjestöjä että seurakuntia entistä aktiivisempaan vuoropuheluun siitä, mihin suuntaan kirkon missiota halutaan suunnata. Kirkon missiolla on joka tapauksessa seurakuntien vankka tuki.
Vuoden 2026 kolehtien hakuaika alkaa 15. huhtikuuta. Huokuna kannustaa nyt kaikkia lähetysjärjestöjä tekemään huolellisia ja hyvin perusteltuja hakemuksia.
– Elo-syyskuussa sitten nähdään, millaiseksi vuoden 2026 kolehtilista muotoutuu, ja onko siellä sopimusjärjestöjen osalta muutoksia nykytilanteeseen.
Huokuna toivoo, että seurakuntien kirkkoherrat ja luottamushenkilöt keskustelisivat siitä, mitä tahoja seurakunta haluaa kolehdein ja talousarvioavustuksin tukea.
Kirkon tiedote aiheesta löytyy tästä.
