Kirjoittanut
Tuore kirkon nelivuotiskertomus osoittaa, että nuorten naisten ja miesten uskonnollisuus eriytyy sukupuolen mukaan. On kuitenkin muistettava, että naisten ja miesten ryhmä on moninainen.
Naiset uskovat kaikissa ikäryhmissä miehiä yleisemmin erilaisiin yleisuskonnollisiin uskomuksiin, kuten enkeleihin ja jälleensyntymiseen. Yli puolet (54 %) nuorista naisista uskoo johonkin korkeampaan voimaan. Sen sijaan nuoret naiset ovat etääntyneet kristinuskon perususkomuksista ja heidän näkemyksensä poikkeavat voimakkaasti vanhempien naisikäryhmien ajattelusta. Alle 30-vuotiaista naisista neljännes (24 %) uskoo, että Jeesus on Jumalan poika, kun yli 70-vuotiaista naisista tähän uskoo joka toinen.
Nuoret miehet puolestaan uskovat kristillisiin uskomuksiin samanikäisiä naisia yleisemmin. Kaksi viidestä alle 30-vuotiaasta miehestä 38 %) uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika. Miesten ryhmässä etääntymistä ei ole tapahtunut, vaan nuoret miehet uskovat Jeesuksen jumaluuteen yleisemmin kuin missään muussa miesten ikäryhmässä.
Naisten ja miesten väliset erot kristinuskon uskomuksiin sitoutumisessa ilmenevät suomalaisille suunnatussa Gallup Ecclesiastica -kyselyssä (N= 4 162). Tulokset vahvistavat jo aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joiden mukaan nuorissa ikäryhmissä on uudenlaista uskonnollisuuden muotoutumista. Tulokset perustuvat Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön 31.10.2024 julkaisemaan tutkimukseen Kirkko epävarmuuksien ajassa – Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023.
Uskonnollinen aktiivisuus näyttäytyy poikkeuksellisena elämäntapana.
Tutkimustulokset ovat yhteydessä laajempaan yhteiskunnalliseen arvomuutokseen, jossa naiset ovat sukupolvi sukupolvelta siirtyneet vasemmistolaiseen ja arvoliberaaliin suuntaan. Miesten ikäryhmittäinen siirtymä on sen sijaan ollut vähäisempää. Sekä uskonnolliset miehet että naiset ovat oikeistolaisempia ja konservatiivisempia kuin ei-uskonnolliset. Kun naiset ottavat etäisyyttä oikeistokonservatiivisuuteen, samalla he asemoivat itseään myös etäämmäksi kristinuskosta. Jakaantumisesta huolimatta on kuitenkin muistettava, että nuorten miesten ja naisten ryhmä on moninainen.
Uskonnollisuus muuttumassa vähemmistöidentiteetiksi
Joka neljäs (26 %) suomalainen katsoo olevansa identiteetiltään uskonnollinen. Suomalaisen uskonnollisen kentän muuttuessa moni uskonnollinen ihminen kokeekin edustavansa vähemmistöä uskonnollisen identiteetin takia. Uskovana itseään pitävistä suomalaisista viidennes (19 %), mutta alle 30-vuotiaista jo noin kolmannes kokee olevansa vähemmistössä uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi.
”Tämä osoittaa, että Suomessa on edelleen lähestytty kulttuurista taitepistettä, jossa uskonnollisuus alkaa näyttäytyä ei-odotettuna identiteettinä. Tällöin esimerkiksi uskominen tai uskonnollinen aktiivisuus näyttäytyy poikkeuksellisena elämäntapana. Vaikka kirkkoon kuuluu edelleen enemmistö, samaan aikaan henkilökohtaisella tasolla voi tuntua siltä, että edustaa vähemmistöä”, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki kuvaa.
Uskonnottoman vakaumuksen vuoksi vähemmistössä kokee olevansa niin ikään viidennes (19 %) suomalaisista, eikä kokemus ole nuorilla ikäryhmillä yleistynyt.
Uskonnottomuus on yleistymässä nuoremmilla ikäryhmillä sosiaalisena identiteettinä. Joka neljäs suomalainen, ja alle 40-vuotiaista joka kolmas katsoo olevansa uskonnoton ihminen. Uutena havaintona on yleistynyt ateistinen identiteetti nuorilla naisilla. Alle 30-vuotiaista naisista jopa kolmannes (31 %) pitää itseään ateistina ja on jo ohittanut miesten osuuden. Aiemmin ateismi on ollut tyypillistä ensisijaisesti miehille.
Nuoret miehet käyttävät sosiaalista mediaa hengellisen elämän tukena
Sosiaalinen media toimii hengellisen elämän tukena erityisesti nuorilla miehillä. Gallup Ecclesiastica -kyselyn (2024) mukaan joka neljäs kristinuskon Jumalaan uskovasta suomalaisesta seuraa hengellisiä sisältöjä sosiaalisen median kautta. Hengellisen sisällön seuraaminen on erityisen tärkeää Jumalaan uskoville nuorille, alle 30-vuotiaille miehille (50 %).
Alle 30-vuotiaista Jumalaan uskovista naisista sen sijaan vain neljännes (26 %) toi esiin hengellisten sisältöjen seuraamisen sosiaalisen median käytön syinä. Toisaalta naisten ryhmässä monet eri ikäiset käyttävät sosiaalisen median hengellisiä sisältöjä. Esimerkiksi 60–69-vuotiaista naisista joka kolmas pitää uskonyhteisöä ja hengellisiä sisältöjä tärkeänä syynä sosiaalisen median käytölleen.
Tutkimuksen aineistot
Kirkon nelivuotiskertomus pohjautuu laajaan kysely- ja tilastoaineistoon. Sen pohjana ovat kaksi suomalaisille tehtyä laajaa kyselyä (Gallup Eccleasiastica 2024, N= 4 162 ja Gallup Ecclesiastica 2022, N=1 080), jotka ovat väestöllisesti edustavia. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä on tehty kirkon työntekijöille (N=1 347) ja luottamushenkilöille (N=571) sekä seurakunnille (N=342) ja seurakuntayhtymille (N=28). Lisäksi aineistona on käytetty kirkon asiakirjoja ja kannanottoja sekä media-aineistoja.
Tutkimuksen ovat kirjoittaneet Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki, tutkijat Kimmo Ketola ja Veli-Matti Salminen, johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.
