Kirjoittanut
Kirkon perheneuvonta syntyi 70 vuotta sitten sodasta toipuvien perheiden auttamiseksi. Sodan traumat vaikuttavat asiantuntijoiden mukaan edelleen suomalaisissa perheissä. Tällä hetkellä perheasiain neuvottelukeskuksia on 41 eri puolilla Suomea. Perheneuvonta tarjoaa apua parisuhteeseen, erokysymyksiin ja muihin ihmissuhdeongelmiin, kertoo Kirkon tiedotuskeskus.
Talvi- ja jatkosodan traumat vaikuttavat edelleen suomalaisissa perheissä. Tunnekylmyys siirtyy helposti sukupolvelta toiselle, mutta nyky-isät luovat uudenlaista sidettä lapsiinsa.
Sodan henkisiä haavoja on uskallettu käsitellä laajasti vasta viime vuosina. Yksi keskustelun avaajista on ollut valtiotieteiden tohtori, sosiologian dosentti Sari Näre. Hän on käyttää sota-ajan lapsista nimitystä ”kannattelijasukupolvi”.
– Sodan aikana kasvaneet joutuivat työntämään tunteitaan sivuun. He eivät halunneet omilla tarpeillaan kuormittaa vanhempiaan, jotka joutuivat keskittämään kaiken energiansa selviytymiseen. Lapsia ei liiemmin lohdutettu, ja monet lapset lopettivat itkemisen, Näre pohtii.
Lapsuudessa lohdutusta vaille jääneet ovat monesti tunnetasolla kaukaisia myös suhteessa omiin lapsiinsa.
– Emotionaalinen etäisyys voi jäädä päälle ja näkyä seuraavissa sukupolvissa. Välttelevät kiintymyssuhteet ovatkin Suomessa yleisiä, Näre sanoo.
Suomalainen mies ei itke?
Tunteiden sivuun jättäminen ja emotionaalinen etäisyys ovat perheneuvonnassa tuttuja ilmiöitä, toteaa Tampereen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Heikki Syrjämäki.
– Niitä on pidetty suomalaiseen mielenlaatuun kuuluvina piirteinä, erityisesti miehisyyden merkkinä. Näiden selitysten takia voi olla vaikea nähdä, että oma käytös tuottaa ongelmia parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Myös kaipaus ja kipu, jota läheisiään etäällä pitävä itse kokee, jää usein tunnistamatta.
Viime vuosina perheneuvojat ovat huomanneet positiivista muutosta perheissä.
– Yhä useammin myös miehet hakevat apua. Lähi-ihmissuhteisiin halutaan panostaa, Syrjämäki kertoo.
Perheneuvojat kokoontuvat huhtikuun alussa Hämeenlinnaan keskustelemaan siitä, miten sodan jäljet näkyvät yhä edelleen heidän työssään. Sari Näre alustaa neuvottelupäivillä aiheesta ”Lapset, nuoret ja naiset sotavammojen kannattelijoina”.
