Kirkon tekemä auttamistyö on noussut tärkeimmäksi syyksi kuulua kirkkoon. Suomalaisten tärkeimpiä perusteita jäsenyydelle on kirkon työ vanhusten ja vammaisten sekä köyhien ja syrjäytyneiden parissa.
Valtaosalle kirkon jäsenistä tärkeitä syitä ovat myös kirkolliset toimitukset, kuten kirkollinen vihkiminen, hautaan siunaaminen ja kaste.
Väestörekisterikeskuksen ennakkotietojen mukaan 77,3 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon 29.12.2011. Vuonna 2010 vastaava määrä oli 78,2 prosenttia.
Kirkon kulttuuriset tehtävät ovat kolmas merkittävä peruste kuulua kirkkoon. Niihin kuuluvat hautausmaiden ja kirkkorakennusten ylläpito, kristillisten juhlapyhien perinne ja mahdollisuus toimia kummina.
Tiedot perustuvat Kirkon tutkimuskeskuksen yhdessä TNS-Gallupin kanssa marraskuussa 2011 keräämään tutkimusaineistoon. Vastaajina oli lähes 5000 suomalaista.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Harri Palmun mukaan jäsenperusteiden muutos näkyy siinä, että kirkon diakonista tehtävää korostetaan aikaisempaa enemmän. Hengellisten syiden merkitys sen sijaan vähenee.
Myös kirkon kasvatuksellinen tehtävä on keskeinen jäsenperuste. Kirkon koetaan opettavan lapsille ja nuorille oikeita elämänarvoja ja kristillistä lähimmäisenrakkautta.
Vuosien 2010 ja 2011 aikana kirkosta eroamisen syyt poikkeavat merkittävästi aikaisemmin eronneiden syistä. Kahden viime vuoden aikana syyksi on mainittu erityisesti pettymys kirkon päätökseen tai kannanottoon.
Aikaisempina vuosina eroamisen syynä oli erityisesti, ettei kirkon opetuksilla tai kirkolla instituutiona ole merkitystä.
Kirkkoon liittyi ennätysmäärä
Kirkkoon liittyi vuonna 2011 yhteensä 14 082 uutta jäsentä. Liittyneiden määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se ylitti edellisvuoden ennätyksen, joka oli 13 284. Seurakunnat kastoivat 46 212 lasta vuonna 2011. Edellisvuonna kastettuja lapsia oli 48 347. Kirkon jäseniä kuoli 41 412, kun vuonna 2010 kirkon jäsenistä kuoli 43 195.
Kirkon jäsenyyden jätti vuonna 2011 kaikkiaan 42 693 henkilöä. Edellisenä vuonna kirkosta erosi 83 097 jäsentä.