Kirjoittanut
Kirkon ulkomaanapu on aloittanut ulkoministeri Erkki Tuomiojan lausuntojen innoittamana kampanjoinnin Israelin siirtokunta-alueilta tulevien tuotteiden boikotoimiseksi. Tuomioja ja kehitysministeri Heidi Hautala esittivät äskettäin, ettei Israelin miehittämiltä palestiinalaisalueilta tulevia hedelmiä tulisi myydä kaupoissa israelilaisina hedelminä ilman merkintää niiden siirtokunta-aluealkuperästä.
– Tuomiojan ehdotus on Kirkon ulkomaanavun mielestä kannatettava. Siirtokunnat ovat Lähi-idän konfliktin ytimessä, ne ovat tiiviissä yhteydessä miehityspolitiikkaan ja selkeä este sille, että rauhaa ei ole saatu aikaiseksi alueelle, totesi Kirkon ulkomaanavun (KUA) EAPPI-koordinaattori Pauliina Liukkonen Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona.
Ohjelmassa taitettiin peistä Israelin siirtokunta-alueilta tulevien tuotteiden tarkemman alkuperämerkinnän tarpeesta.
– Yritystoiminta, mikä liittyy näihin siirtokuntiin, junttaa näitä rauhan kompastuskiviä vielä syvemmälle. Lisäksi kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokunnat ovat laittomia. Tämä on selkeä EU:n kanta ja Suomen kanta, Liukkonen perusteli.
– Nyt siirtokunnista tulevat tuotteet merkitään alkuperältään israelilaisiksi, vaikka ne tulevat miehitetyiltä alueilta, eikä Israelin kansainvälisesti tunnustetulta valtion alueelta. Näin kuluttajalla ei ole mahdollisuutta valita, jos haluaisi olla ostamatta tuotteita, jotka kytkeytyvät kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin, Pauliina Liukkonen selvitti Kirkon ulkomaanavun linjausta
”Boikotti ei ratkaisisi ongelmaa”
Liukkosen kanssa debattiin osallistunut, Lähi-idässä sotilaspappina työskennellyt Teuvo V. Riikonen epäili, että tuotteiden ostoboikotista kärsisivät viime kädessä kiistellyillä alueilla asuvat palestiinalaiset.
– On kysymys israelilaista firmoista, jotka työskentelevät palestiinalaisalueilla ja ne työntekijät ovat palestiinalaisia. Boikotti ei ratkaisisi taustalla olevaa ongelmaa, Riikonen tarkensi.
Kirkon ulkomaanavun mukaan siirtokuntatuotteiden alkuperämerkintöjen saattamisella alueelta tuleviin tuotteisiin olisi kuitenkin niin vahva symbolinen merkitys, että käytäntö tulisi asettaa ongelmista huolimatta Suomessa voimaan.
– Kansainvälinen yhteisö tekee sillä tavoin selväksi sen, että siirtokunnat eivät ole Israelin valtion aluetta. Jo EU-tasolla on eroteltu, etteivät siirtokunnista tulevat tuotteet nauti samoista vapaan kaupan etuuksista kuin muut tuotteet, Liukkonen tähdensi.
– Jos siirtokunnista tulevat tuotteet merkitään virheellisesti israelilaisiksi, pääsevät ne tullivapaasti EU-markkinoille.
Mikä on suomalaisten tuotteiden alkuperämaa?
Teuvo V. Riikonen katsoi, että tasapuolisuuden nimissä boikottikohteeksi ei pitäisi asettaa yksinomaan Israelista tulevia tuotteita. Jos boikotointia harrastetaan, sama käytäntö pitäisi ulottaa myös muita valtioita koskeviksi. Tuotteen todellinen alkuperä on monesti vaikea määrittää yksiselitteisesti.
– Samalla tavalla Suomessa voi joku firma teettää [töitä] alihankkijoilla Virossa. — Samalla tavallahan siellä [Israelissa] yrityselämä kehittyy. Konfliktista, riidasta ja sodasta huolimatta ihmiset tarvitsee työtä, Israelissa aiemmin asunut Riikonen huomautti.
– Ennen intifadaa näitä palestiinalaisia työskenteli valtavan paljon Israelin puolella näissä tehtaissa ja firmoissa.
Kuuntele koko Viikon debatti Radio Dein ohjelma-arkistosta. Toimittajana Kai Kortelainen.
