Syksyn seurakuntavaaleissa valitut yli 8500 uutta luottamushenkilöä aloittavat vuoden alussa työnsä 412 eri seurakunnassa.
Kirkon tiedotuskeskus uutisoi 16.1.2015 vallan vaihtumisesta kirkollisvaltuustoissa, jotka käyttävät seurakunnissa ylintä päätäntävaltaa. Uusia päättäjiä tuli runsaasti kaikkiin seurakuntiin. Mikkelin seurakunnassakin, jonne uusia kasvoja tuli vähiten, päättäjistä 43 prosenttia tuli valituiksi tänä syksynä. Useissa muissa seurakunnissa päättäjistä yli puolet on uusia.
Nuoria luottamushenkilöitä tuli syksyllä valittua vähän; alle 30-vuotiaita päättäjiä on 6 prosenttia, mikä on hieman yli kahden prosentin lasku vuoteen 2010 verrattuna. Luottamushenkilöiden keski-ikä on 54-vuotta ja heistä nelisenkymmentä prosenttia on yli 60-vuotiaita. Naiset menestyivät vaaleissa hieman miehiä paremmin.
Tärkeitä tavoitteita
Uudet kirkollisvaltuustojen jäsenet joutuvat tekemään monia tärkeitä päätöksiä seuraavan neljän vuoden kaudellaan. Tärkeimpiä lähitulevaisuuden teemoja on seurakuntien rakennmuutos, jota käsitellään toukokuussa kirkolliskokouksessa. Esityksen tavoite on, että kaikki seurakunnat siirtyisivät seurakuntayhtymärakenteeseen vuoteen 2019 mennessä. Käytännössä muutos tarkoittaisi, että useat seurakuntien taloutta, henkilöstöhallintoa, arkistointitoimea ja kirkonkirjojenpitoa koskevat asiat siirtyisivät seurakunayhtymän päätetäviksi. Seurakunta kuitenkin säilyttäisi perusyksikön asemansa.
Muita kaksivuotiskauden teemoja ovat muun muassa kirkon kiristyvä talous, joka vaatii seurakuntien toiminnan uudelleensuunnittelua ja menojen leikkaamista. Myös kirkollisveroprosentti, uudet virat ja rakennushankkeet kuuluvat kirkollisvaltuuston vastuualueisiin.
