Kirjoittanut
Kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten uudistus tulee voimaan 1.6.2013. Virkasuhdetta koskevat keskeiset säännökset ovat uudistuksen jälkeen kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Seurakuntien omat virkasäännöt poistuvat käytöstä.
Kirkkolain muutos vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä 21.12.2012.
”Kirkon viranhaltijan oikeusasema ja oikeusturva saatetaan uudistuksessa vastaamaan muun julkisen sektorin eli valtion ja kunta-alan virkamiesoikeudellisia säännöksiä”, kertoo Kirkon tiedotuskeskus.
– Kirkon viranhaltijoiden oikeudellinen asema ja oikeusturva saadaan nyt viimein ajanmukaiselle tasolle, kirkon työmarkkinajohtaja, kirkkoneuvos Risto Voipio toteaa.
– Tämä on ollut tuskastuttavan pitkä ja kuoppainenkin prosessi, joka käynnistyi jo yhdeksän vuotta sitten. Seurakuntien johdolle uudistus antaa uusia mahdollisuuksia ja virkasuhteen kaikille osapuolille oikeusturvaa. Samalla uudistus heittää kirkkoherroille, talous- ja hallintojohdolle sekä luottamushenkilöelimille todella vaativan perehtymishaasteen, kun moni asia muuttuu eikä useita vanhoja käytäntöjä ja menettelytapoja voi jatkaa, Voipio sanoo.
Uusissa säännöksissä on virkamiesoikeudellisten näkökohtien ohella otettu huomioon kirkon toiminnan erityispiirteet, perustuslain säännökset sekä työelämää koskevan muun lainsäädännön kehittyminen.
Kirkon viranhaltijoilta edellytetään kirkon jäsenyyden lisäksi myös konfirmaatiota. Työsopimussuhteessa olevilta edellytetään kirkon jäsenyyttä ja konfirmaatiota silloin, kun työ liittyy kirkon hengellisiin tehtäviin tai jäsenyys on työn luonteen vuoksi muutoin perusteltua.
Viranhaltijan palvelussuhteen päättämisen keinona on uudistuksen jälkeen virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen. Vanhentuneesta kurinpitomenettelystä luovutaan. Lomautusta koskevat säännökset saatetaan myös vastaamaan muun työlainsäädännön määräyksiä. Määräaikaisen virkasuhteen laillisuusedellytyksiä täsmennetään. Viranhoitomääräyksiä koskevat käytännöt yhtenäistetään. Koeaikaa voidaan käyttää virkasuhteen alussa myös pappeihin, kanttoreihin ja lehtoreihin.
Seurakunnille tulee uudistuksen myötä mahdollisuus perustaa yhteinen johtava taloushallinnon virka sekä mahdollisuus päättää kirkkoherran alaisille viranhaltijoille, myös papeille, lähiesimiesasema. Kirkkoherran työnjohdollisen asema seurakunnan papistoon nähden selkeytyy työjakokirjakäytännön poistuessa. Tuomiokapitulilla on edelleen vahva rooli papiston kaitsennassa.
