Kirjoittanut
Mitä lääketieteellisesti tapahtuu, kun ihminen kuolee? Ketkä olisivat surijoina omassa kuolinilmoituksessani? Pastori Meri Tirroniemi vetää Lähtöselvitys-ryhmää ja toivoo samalla, että ihmiset rohkaistuisivat elämään täysillä tässä ja nyt.
Ennen pappivuosiaan Meri Tirroniemi työskenteli diakonina ja kävi sielunhoidon erityiskoulutuksen. Siihen sisältyi kuolemiseen liittyvien asioiden pohdintaa.
– Se oli minusta niin tärkeää ja ajatuksia avartavaa, että pidin silloisessa kotiseurakunnassani kaikille kiinnostuneille avointa ryhmää yhdessä Jukka Keskitalon, nykyisen piispan, kanssa.
Viime kuukausina pastori Meri Tirroniemi on vetänyt Lähtöselvitys-nimistä vertaisryhmää Kittilän seurakunnassa.
Ryhmään on liittynyt vierailijoita Levillä sijaitsevan Marian kappelin päivystäjistä.
– Heistä eräs pariskunta kertoi avauskerralla siitä, miltä tuntuu valmistautua vaativaan leikkaukseen. Toisella kerralla lääkäri puhui siitä, mitä kuoleman hetkellä lääketieteellisesti tapahtuu ja mitä terveyskeskuksessa tapahtuu elintoimintojen loputtua.
– Kolmannella kerralla mietimme, mitä tietoja kukin pistäisi näkyviin omaan kuolinilmoitukseen. Mikä olisi titteli ja värssy? Ketkä mahdollisesti olisivat surijoina?
Päätöskerralla suunnitellaan, millaiset olisivat omannäköiset hautajaiset.
”On myös naurettu”
Kittiläläistä Eeva-Liisa Hyötylää seurakunnan järjestämä Lähtöselvitys veti puoleensa siksi, että se tuntui ryhmän teemana uudelta, tuoreelta ja erilaiselta.
– Olen menettänyt lapsia lukuun ottamatta suuren osan lähiomaisistani – puolisonikin – joten aloin tuumata, että ehkä pitäisi ajatella hieman myös omaa kuolemaa.
Sitä hän ei kuitenkaan koe pelkäävänsä.
– Lapsuuden usko on kantanut tähän päivään saakka. Se on luottamusta ja turvaa siihen, että kaikki menee niin kuin on tarkoitettu.
Muistissa on myös tapahtuma nuoruudesta, jolloin hän päätyi yllättäen surukotiin.
– Yli 80-vuotias Manta oli jäänyt juuri leskeksi. Hän oli peittänyt rakkaan Oskari-puolisonsa puhtaalla, valkoisella lakanalla, jota hän minua varten hieman käänsi sivuun. Seisoimme hiljaa vainajan vierellä, eikä se tuntunut minusta ollenkaan pahalta – pikemminkin hyvin luontevalta.
Eeva-Liisan oma puoliso oli taidokas, kittiläläinen puuseppä, jonka muistoa läheiset ja tutut kunnioittivat usealla sadalla adressilla.
– Minusta Lähtöselvitys-ryhmä on ollut hyvä ja tarpeellinen. Joka kerralla on ollut antoisaa. Olemme myös paljon nauraneet!
– Ja kun kylällä sanon, että tulin juuri Lähtöselvityksestä, saan selittää, mitä se oikeasti onkaan!
Kun Lähtöselvitys päättyy, tammikuussa käynnistyy sururyhmä, johon Eeva-Liisa Hyötylä aikoo lähteä mukaan jo toista kertaa.
Ettei elämä jäisi elämättä
Meri Tirroniemi tietää, että Lähtöselvitys-ryhmä on herättänyt myönteistä uteliaisuutta useammassakin seurakunnassa.
– Ideaa saa vapaasti kopioida. Toivon, ettei omasta kuolemasta puhuminen olisi enää niin vaikeaa kuin aiemmille, suomalaisille sukupolville.
– Lähtöselvityksen päätehtävä on estää se, että elämä jää elämättä.
