”Maan päälle niin kuin on taivaassa. Taivas tulkoon”, laulettiin Jyväskylässä 12.–15. syyskuuta, jolloin eri seurakunnat järjestivät yhteisen tapahtuman.
Kohti Taivasta -tapahtuman nimi innosti! Syksyn alkaessa ihmisiä haluttiin tavoittaa toivon sanomalla, joka voi muuttaa elämän.
Tapahtumapaikkoina olivat Jyväskylän helluntaiseurakunnan tapahtumakeskus Helmi ja Jyväskylän monitoimitalo. Enimmillään monitoimitalossa oli vähän yli tuhat osallistujaa, jotka olivat saapuneet eri puolilta Suomea Jyväskylään.
Ylistyksessä palvelivat Tatu Koivukoski & band sekä Tata Hermunen & band.Pääpuhujina olivat Suzette Hattingh ja Gayle Claxton Voice in the City -järjestöstä. Kumpikin on ollut aiemmin Reinhard Bonnken Christ for All Nations -järjestön työyhteydessä. Viime vuosina Suzette Hattingh on tehnyt myös paljon työtä Indonesian Papualla oman järjestönsä kautta.
Hattingh ja Claxton ovat tehneet yhdessä Jumalan valtakunnan työtä 38 vuotta. Vuosikymmenten yhteinen palvelu näkyi hyvällä tavalla siinä, että he täydensivät toisiaan. Claxton puhui ennen kaikkea uskoville, Hattinghilla oli lisäksi voimakas evankeliumin sanoma. He kertoivat puheissaan koskettavasti elämästään, kivuistaan ja vaikeuksistaan, mutta myös Jumalan avusta ja ihmeistä ongelmien keskellä.
Päätös uskoa
Kohti Taivasta -tapahtuman järjesti yhdessä seitsemän seurakuntaa: Herätyksen Tuli, Jyväskylän helluntaiseurakunta, Jyväskylän Satamaseurakunta, Jyväskylän vapaaseurakunta, Missio Church Jyväskylä, Vaajakosken baptistiseurakunta ja Vihtavuoren baptistiseurakunta.
Tapahtuma alkoi vastuunkantajille suunnatulla seminaarilla, jossa oli noin 350 osallistujaa. Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtaja Esa Hyvönen avasi seminaarin ajatuksella, joka leimasi koko loppuviikon tapahtumaa. Hän rukoili, että avaisimme itsemme, olisimme auki Jumalalle, jotta hän saa täyttää ja kohdata. Näin tapahtui monella tavalla.
Gayle Claxton puhui seminaarissa Danielin kirjassa kuvatun tulisen pätsin koettelemuksen kautta siitä, miten Jumala osoitti uskollisuutensa. Hän totesi, että tämänkin ajan uskovia kohtaan on menossa hyökkäys. Jumala vie tulen läpi, jotta herätys voi tulla.
Tuli on sitä, että etsimme Jumalan valtakuntaa tosissamme. Liian usein teemme kompromisseja paineen alla tai yleisen mielipiteen vuoksi, mutta meiltä odotetaan, että nousemme ja toimimme eri tavoin kuin muut. Claxtonin mukaan ohi ovat ajat, jolloin seurakunta leikkii seurakuntaa. Jokaisen täytyy tehdä päätös uskoa. Et ole tulessa yksin, jos joudut sinne Jeesuksen vuoksi. Jumala tarvitsee tänä päivänä puhtaita astioita.
Työ alkoi 100 dollarilla, mutta Jumala osoitti uskollisuutensa.
Suzette Hattingh taas kertoi Indonesian Papuan työstään, joka alkoi hyvin pienestä. Hän paastosi, rukoili ja etsi Jumalaa. Rukousvastauksena Herra antoi raamatunkohdan, jonka varassa lähdettiin työhön.
Työ alkoi 100 dollarilla, mutta Jumala osoitti uskollisuutensa; työ on menestynyt ja on nykyisin hämmästyttävän laajaa. Tällä hetkellä tavoitetaan 80 000 lasta, vuoriston köyhiä heimolaisia, maanviljelijöitä, poliisi- ja sotilaskoulun opiskelijoita sekä nuoria. Järjestö tekee koulu- ja lukutaitotyötä sekä vankilatyötä. 200 000 esirukoilijaa on organisoitu muistamaan työtä, jonka kautta Jumala on myös ilmestynyt. Uskoontulojen lisäksi noitatohtoreita on pelastunut ja sairaita parantunut.
Syvä jano Jumalan puoleen
Claxtonin ja Hattinghin sanoma oli koskettavaa ja innostavaa läpi tapahtuman. Samalla se oli haastavaa ja herättävää. Kuulijoita ei aina päästetty helpolla. Toistimme muutamia lauluja ja rukouksia useita kertoja, kun äänentaso ja innokkuus eivät oikein tyydyttäneet Hattinghia! Harvoin olen kokenut, että joku osaa näin taitavasti ja rakkaudellisesti haastaa kuulijoita yhä enempään ja yhä parempaan suoritukseen.
Oli hyvä kokemus panna itsestään tavallista enemmän likoon. Osallistujien reaktioista päätellen ihmiset pitivät tästä tyylistä. Seminaarin lopun rukoushetki oli poikkeuksellinen. Rukouksessa päästiin syvyyteen ja voimakkuuteen, joka jätti syvän janon Jumalan puoleen: tarvitsemme lisää tällaista.
Profeetallista sanaa
Jumala kohtasi ihmisiä tapahtuman monissa rukouspalveluhetkissä. Kuulimme ihmisten kertovan julkisesti parantumisista: muun muassa selkä ja moni olkapää parani, jalkakipu hävisi ja heikentyneen korvan kuulo palautui.
Eräs pariskunta sai oikeaan osuneen profeetallisen sanan avioliittoonsa. Aviomies oli ollut moottoripyöräonnettomuudessa, ja sitä koskevan profeetallisen sanan ajatus oli, etteivät loukkaantuneen selän kivut enää palaa.
Käsien nostojen perusteella uskoon tulleita oli merkittävä määrä. Yksi tapahtuman tavoite olikin, että moni löytäisi Jeesuksen. Tuntuma oli myös, että rukouspalvelussa ja tilaisuuksissa moni teki parannusta Jumalan edessä eri asioista.
Hattingh koki Jumalan edessä, että Jyväskylä näkee tulevaisuudessa Jumalan liikehdinnän.
Sisarina ja veljinä
Tilaisuuksissa aisti Jyväskylän seurakuntien hyvän, jo vuosikymmenten mittaisen yhteyden, joka oli pohjana saumattomalle yhteistyölle. Toisaalta Jyväskylässä ei ole pitkään aikaan ollut tapahtumaa, johon seurakunnat ovat yhdessä kutsuneet puhujia.
Olimme koolla Jumalan kansana saman asian äärellä, ja seurakuntatausta menetti merkityksensä. Vieressä oli sisar ja veli, eikä ensimmäisenä tullut mieleen, mistä seurakunnasta hän on. Saimme olla yhdessä Jumalan valtakunnan asialla, ja se oli hieno kokemus.
Hattingh koki Jumalan edessä, että Jyväskylä näkee tulevaisuudessa Jumalan liikehdinnän. Voisiko sanoa, että näin tapahtuu, jos panemme käytäntöön sen, mitä kuulimme ja opimme? Teemmekö niin?
Menkää ja tehkää!
Meillä on vastuu antaa eteenpäin se, mitä saimme kokea. Jos Jumalan kohdannut ihminen kertoo kokemastaan, siunaus väistämättä etenee. Saimme nähdä tapahtuman aikana Jumalan liikehdintää monella tavalla. Uskon, että moni koki eri tavoin hengellistä uudistumista. Alussa lainaamani ylistyslaulun sanat toteutuivat — koimme taivasta maan päällä.
Itse heräsin tapahtumaviikonlopun lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aamuyöllä. Valvoin ja koin, että Jumala puhui. Aloin rukoilla mielessäni tuttua psalmia 23. Pääsin alkuun: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.”
Olin ajatellut aina, ettei minulta puutu mitään aineellista. Elämän asiat ja ulkoiset olosuhteet ovat kunnossa. Nyt koin Pyhän Hengen puhuvan, että minulta ei puutu mitään hengellistä. En ole koskaan aiemmin ajatellut näin! Ajatus kiteytti minulle Kohti Taivasta -tapahtuman annin. Uskovalla on kaikki, mitä tarvitaan: on Jeesus, on Pyhä Henki ja on lahjoja, sekä armolahjoja että luonnollisia lahjoja.
Meidän ei tarvitse enää odottaa, vaan lähdetään liikkeelle: menkää ja tehkää!
Täyteen elämään
Tapahtumaan osallistunut jyväskyläläinen Soile Kankkunen kertoo, että kotikaupunki on ollut hänen sydämellään uskoontulosta asti.
– Olen rukoillut Jyväskylän ja Jyväskylän päättäjien puolesta. Iloitsen suuresti Jeesus-marssista, jossa eri seurakuntina siunaamme Jyväskylää, Kankkunen kertoo.
Kohti Taivasta -tapahtuma oli Kankkuselle merkittävä kokemus. Hän iloitsi nähdessään salien täyttyvän ihmisistä.
– Sadat ihmiset tulivat kutsuttaessa esille vapautumaan kahleista, riippuvaisuuksista, kaikista esteistä täyteen elämään eli tekemään parannusta ja kohtaamaan Jumalaa. Minua puhutteli se rakkaus, jolla Gayle Claxton ja Suzette Hattingh kutsuivat ihmisiä esille. He rohkaisivat ja nostivat ihmisiltä pois häpeän kertoen tuomitsemisen sijaan olevansa syntisiä itsekin. Heistä heijastui rakkaus.
Erityisen koskettavana Kankkunen koki sen, kun viimeisen tilaisuuden lopussa Hattingh ja Claxton halusivat rukoilla kaikkien puolesta, ja suurin osa ihmisistä todella jäi siunattaviksi.
– Olen Jumalalle syvästi kiitollinen kaikesta mitä tapahtui. Odotan innolla mitä vaikutuksia tapahtumalla tulee olemaan osallistujien elämässä ja Jyväskylässä!
