Kirjoittanut
Elämä on kauneinta, kun siihen kuuluvat kaikki tunteet. Niille kaikille on myös tarvetta. Teologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki on tutkinut naisen vihaa ja kirjoittanut aiheesta kirjan.
Heli Pruuki, mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan naisten vihasta?
– Työskentelin kirkon perheneuvojana, kun hoksasin monien naisten painivan samankaltaisten kysymysten kanssa: miten työstää ja ilmaista omaa kiukkua, loukkaantumista ja pettymystä, raivoa, kateutta ja mustasukkaisuutta. Moni nainen tuntuu olevan pulassa tunteidensa kanssa. Joko vaikeat tunteet niellään, jolloin kääntyvät itseä kohti, tai sitten ne purkautuvat ulos jollain haitallisella tavalla, esimerkiksi epäsuorana tai suorana aggressiivisena käyttäytymisenä.
Miksi vihaa pidetään edelleen jotenkin huonona ja kiellettynä tunteena naisilla?
– Vihainen nainen ajatuksena pelottaa, sillä naiset ovat vastuussa niin paljosta hauraudesta. Hoivaavaan äitiin tai hoitajaan ei tekisi mieli yhdistää ajatusta hänen aggressiivisesta puolestaan, vaikka jokaisella ihmisellä on tietenkin kaikkia tunteita ja myös oikeus kaikkiin niihin.
Perinteisiin mielikuviin naisesta liitetään odotuksia herttaisuudesta, äidillisyydestä, joustavuudesta, kiltteydestä eikä niihin sovi ajatus vihaisuudesta – avoimesti ilmaistut aggressiotunteet on perinteisesti liitetty maskuliinisuuteen. Niinpä nainen saa yhä ”hankalan akan” tai ”pirttihirmun” leiman otsaansa, jos ilmaisee voimakkaasti ja määrätietoisesti oman kantansa, yrittämättä miellyttää muita.
Miten omaan vihan tunteeseen voi päästä käsiksi?
– Monen naisen on vaikea erottaa viha tunteiden sekamelskasta. Siksi moni nainen esimerkiksi purskahtaa itkuun suuttuessaan tai raivoaa, kun oikeasti ahdistaa ja surettaa. Omia tunteita kannattaa kuulostella rauhassa: usein samaan tilanteeseen liittyy monia tunteita. Vihan takana, syvemmällä, on yleensä haavoittuvampia tunteita, kuten surua, loukatuksi tulemisen kokemusta, epävarmuutta, pelkoa, yksin jäämisen kauhua. Viha tulee tuota haavoittuvuutta suojaamaan.
Mutta on myös selkeämpää vihaa, jota etenkin suru toisinaan peittää – naiset usein sallivat itselleen surun, mutta ei vihaa. Olisi tärkeää oppia, että vihakin on ystävä, kuten ovat kaikki tunteemme. Ne kertovat meille tärkeitä viestejä omasta itsestämme, suhteistamme, voinnistamme, arvoistamme.
Vihan tunne tuntuu usein kehossa, etenkin kun se on käsittelemätöntä. Se saattaa nostaa verenpainetta, aiheuttaa päänsärkyä, jumiuttaa leukaperät tai niska-hartiaseudun. Jotkut reagoivat vatsallaan.
Mistä syystä läheisen ihmisen viha tuntuu joskus tarttuvan itseen?
– Tunne tosiaan tarttuu helposti. Näin tapahtuu sekä niin sanottujen peilisolujen että muun vuorovaikutuksen kautta. Kehomme peilisolut skannaavat jatkuvasti ympäristöämme ja auttavat esimerkiksi eläytymään toisen tilanteeseen, siksi toisen tunne tuntuu tarttuvan. Kiihtyneen, vihaisen ihmisen käyttäytyminen on myös usein syyttävää, torjuvaa tai raivoavaa – jopa törkeää. Jos tulee kohdelluksi huonosti, on ihan luonnollista, että alkaa itseäkin raivostuttaa.
Vihainen ihminen kuitenkin usein tarvitsisi enemmän ymmärrystä ja kuuntelijaa kuin riitakumppania. Siksi olisi hyvä, jos pystyisi pitämään itseään ajattelukykyisenä silloin, kun toinen on tolaltaan.
Miten omaa vihaa voi rakentavasti ilmaista tai purkaa?
– Tärkeintä on oppia tunnistamaan omia tunteitaan, kuuntelemaan niitä ja ottamaan ne todesta. Vahvojen, negatiivisiksi koettujen tunteiden alla on yleensä jokin syvä tarve. Olisi hyvä kuulostella siis myös tarvetta: ”Mitä minä tunnen? Mitä minä tarvitsen?”
Vasta kun tunnistaa tarpeen tunteen alla, voi ajatella, miten kannattaa toimia: voi auttaa itseään kohti rakentavaa toimintaa. Voi esimerkiksi päättää ottaa asian puheeksi toisen ihmisen kanssa, jos kyse on loukkaantumiseen liittyvästä vihantunteesta ja tarpeesta saada ymmärrystä ja anteeksipyyntö.
Jotkut pitävät tunteista puhumisesta, joku toinen tarvitsee lisäksi jotain kehollista. On tärkeää oppia kuulostelemaan sitä, mitä itse tarvitsee – ja antaa sitä itselleen.
Voiko vihasta siis koitua jotain hyvää omaan elämään?
– Viha on tarpeellinen ja välttämätön tunne, joka auttaa meitä monissa asioissa – esimerkiksi puolustautumaan, puolustamaan toista, tai laittamaan rajaa eri tilanteissa.
Anna vielä vinkki hallita omaa nousevaa kiukkua hetkellä, kun kaikki ärsyttää!
– Hengitä sisään nenän kautta hitaasti, neljään laskien. Sitten pidätä henkeä ja laske neljään. Hengitä suun kautta ulos neljään laskien. Ja pidätä taas henkeä ja laske neljään. Keskity hengittämiseen ja kehosi rauhoittamiseen. Toista 4-4-4-4 hengitys muutaman kerran. Vähitellen huomaat, että saat taas ajattelun käyttöön.
Voit myös opetella auttamaan itseäsi mielikuvalla lempipaikastasi, aina kun tarvitsee vähän taukoa todellisuudesta. Sulje silmät ja mene mielessäsi rakkaaseen maisemaasi. Viivähdä siellä hetki. Kun olet valmis, palaa tähän hetkeen toivottavasti vähän tyynemmällä ololla.
Terhi Ketola-Huttunen ja Heli Pruuki: Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio (Kirjapaja, 2018)
Kuva: Viktor Talashuk
